Kustantamo: Osuuskumma
Sivumäärä: 314
Pisteet: 3½ /5
Mistä minulle: oma ostos
Steampunk on suomeksi höyrypunk. Tahtoo sanoa sitä, että tarinat sijoittuvat 1800-luvun tienoille vaihtoehtoisen historian näkövinkkelistä katsoen. Tämä erikoinen näkökulma pitää sisällään usein erilaista tekniikkaa ja mekaniikkaa, ja suunnilleen siihen minun kiinnostukseni on aina aiheesta pysähtynyt; "Jaajaa. Jotain tekniikkajuttua. En jaksa, ei kiitos." Mutta sitten tuli ensin Kerjäläisprinsessa ja nyt sitten novellikokoelma Steampunk! – koneita ja korsetteja. Huomaankin olevani varovaisen innostunut tästä genrestä. Mikään missä on korsetteja ei voi olla huono asia!
Novellikokoelma sisältää yhdeksän seuraavaa novellia:
Magdalena Hai: Vaskimorsian
Saara Henriksson: Arkistonhoitajan salaisuus
Heikki Nevala: Hevostuhatjalkainen
J. S. Meresmaa: Augustine
Markus Harju: Prahan teurastaja
Shimo Suntila: Kruunun vihollinen
Jani Kangas: Kapina tunturilla
Christine Thorel: Viuhka käy kartanossa
Anni Nupponen: Joka ratasta pyörittää
Novellikokoelmien ihastuttavin puoli on se, että ikinä ei tiedä mitä saa seuraavaksi. Kokoelma on onnistunut, jos jokainen novelli onnistuu olemaan kirjoittajansa oloinen vaikka aihepiiri tai teema olisi yhteneväinen. Steampunk! onnistui tässä erinomaisen hyvin. Minun ei kertaakaan tarvinnut ajatella, että "no tämähän on ihan samaa tyyliä kuin tuo aiempi".
Novellikokoelmien haastavin puoli on taas saada laatu pysymään tasaisena. Epätasalaatuisuus vaivasi vähän tätäkin. Ainuttakaan huonoa novellia ei ollut, mutta kaikki eivät kuitenkaan vakuuttaneet ihan täysin. Ongelmina oli esim. jännitteen katkeaminen tai tietynlainen viimeistelemättömyyden tunne. Ja tietysti puhdas makuasiakin. Jotkut olivat enemmän makuuni, jotkut vähemmän.
Heikki Nevalan Hevostuhatjalkainen oli vinkeä tapaus! Oli vähän vaikeuksia suhteuttaa steampunk-maailmaa Pohjanmaalle murteineen, mutta kyllä minä siihen sitten taivuin. Sen verran varmalla otteella novelli kulki. Sen loppu oli aika hyytävän onnistunut.
Hyytävä loppu oli myös Magdalena Hain Vaskimorsian -novellissa. Aihe tuo mieleen tietysti Kalevalan ja Ilmarisen morsiamen, mutta Hain tarina itsessään kulkee ihan omia latujaan. Yksi suosikeistani eikä vähiten juuri tuon loppuratkaisun vuoksi. Toisinaan eloonjääminen voi olla pahempaa kuin kuolema...
Markus Harjun Prahan teurastaja toi taas mieleen From Hell -elokuvan absintin litkimisineen (ja tietysti Viiltäjä-Jack viittauksineen). Teksti olisi kaivannut vähän napakoittamista, mutta pidin tarinasta, joka herättää myös saman kysymyksen kuin Frankenstein.
Saara Henrikssonin Arkistonhoitajan salaisuus ja Christine Thorelin Viuhka käy kartanossa novelleja vaivasi kohdallani sama vaiva; ne jäivät etäisiksi. En kuollaksenikaan keksi niistä mitään moitittavaa. Pidin Arkistonhoitajan salaisuus -novellin Paulista ja Viuhka käy kartanossa ihastutti kepeällä kerronnallaan. Mutta en saanut niistä otetta. Hmph!
Shimo Suntilan Kruunun vihollinen oli hyydyttää minut alkuunsa ihan täysin. Taistelua, taistelua... Ja minä jupisin, että mikä perhanan idea tässä on?! Mutta sitten kun päästiin asiaan, niin ihastuin täysin. Ehkä eniten tunteisiini vetoava tarina.
Jani Kankaan Kapina tunturilla oli samalla tavalla persoonallinen kuin Hevostuhatjalkainen. Tarinan sijoittaminen Lappiin toimi hyvin ja pidin pikinahoista. Niistä soisin kuulevani lisääkin. Novelli itsessään jäi minusta hiukan keskeneräisen oloiseksi.
Anni Nupposen Joka ratasta pyörittää on kokoelman viimeinen ja se on sille hyvä paikka. Novelli tuntuu ikään kuin sitovan teemat yhteen ja jättää miellyttävän, hiukan kaihoisan jälkimaun. Ehdottomasti yksi hienoimpia kokoelman juttuja!
Steampunk! on erittäin tervetullut novellikokoelma kotimaiseen kirjallisuuteen. Tahtoo lisää tämmöistä, kiitos! Pidin siitä, että novelleissa otettiin kantaa historian kulkuun, yhteiskunnallisuuteen, ihmisen ja koneen suhteeseen, kostoon ym., mutta ikinä en kokenut lukevani moraalisaarnaa tai pamflettia. Novellien parissa viihtyi aidosti.
Muita viihtyjiä ovat mm. Kirsi, Taika ja Minna Vuo-Cho.
Sivumäärä: 314
Pisteet: 3½ /5
Mistä minulle: oma ostos
Steampunk on suomeksi höyrypunk. Tahtoo sanoa sitä, että tarinat sijoittuvat 1800-luvun tienoille vaihtoehtoisen historian näkövinkkelistä katsoen. Tämä erikoinen näkökulma pitää sisällään usein erilaista tekniikkaa ja mekaniikkaa, ja suunnilleen siihen minun kiinnostukseni on aina aiheesta pysähtynyt; "Jaajaa. Jotain tekniikkajuttua. En jaksa, ei kiitos." Mutta sitten tuli ensin Kerjäläisprinsessa ja nyt sitten novellikokoelma Steampunk! – koneita ja korsetteja. Huomaankin olevani varovaisen innostunut tästä genrestä. Mikään missä on korsetteja ei voi olla huono asia!
Novellikokoelma sisältää yhdeksän seuraavaa novellia:
Magdalena Hai: Vaskimorsian
Saara Henriksson: Arkistonhoitajan salaisuus
Heikki Nevala: Hevostuhatjalkainen
J. S. Meresmaa: Augustine
Markus Harju: Prahan teurastaja
Shimo Suntila: Kruunun vihollinen
Jani Kangas: Kapina tunturilla
Christine Thorel: Viuhka käy kartanossa
Anni Nupponen: Joka ratasta pyörittää
Novellikokoelmien ihastuttavin puoli on se, että ikinä ei tiedä mitä saa seuraavaksi. Kokoelma on onnistunut, jos jokainen novelli onnistuu olemaan kirjoittajansa oloinen vaikka aihepiiri tai teema olisi yhteneväinen. Steampunk! onnistui tässä erinomaisen hyvin. Minun ei kertaakaan tarvinnut ajatella, että "no tämähän on ihan samaa tyyliä kuin tuo aiempi".
Novellikokoelmien haastavin puoli on taas saada laatu pysymään tasaisena. Epätasalaatuisuus vaivasi vähän tätäkin. Ainuttakaan huonoa novellia ei ollut, mutta kaikki eivät kuitenkaan vakuuttaneet ihan täysin. Ongelmina oli esim. jännitteen katkeaminen tai tietynlainen viimeistelemättömyyden tunne. Ja tietysti puhdas makuasiakin. Jotkut olivat enemmän makuuni, jotkut vähemmän.
Heikki Nevalan Hevostuhatjalkainen oli vinkeä tapaus! Oli vähän vaikeuksia suhteuttaa steampunk-maailmaa Pohjanmaalle murteineen, mutta kyllä minä siihen sitten taivuin. Sen verran varmalla otteella novelli kulki. Sen loppu oli aika hyytävän onnistunut.
Hyytävä loppu oli myös Magdalena Hain Vaskimorsian -novellissa. Aihe tuo mieleen tietysti Kalevalan ja Ilmarisen morsiamen, mutta Hain tarina itsessään kulkee ihan omia latujaan. Yksi suosikeistani eikä vähiten juuri tuon loppuratkaisun vuoksi. Toisinaan eloonjääminen voi olla pahempaa kuin kuolema...
Markus Harjun Prahan teurastaja toi taas mieleen From Hell -elokuvan absintin litkimisineen (ja tietysti Viiltäjä-Jack viittauksineen). Teksti olisi kaivannut vähän napakoittamista, mutta pidin tarinasta, joka herättää myös saman kysymyksen kuin Frankenstein.
Saara Henrikssonin Arkistonhoitajan salaisuus ja Christine Thorelin Viuhka käy kartanossa novelleja vaivasi kohdallani sama vaiva; ne jäivät etäisiksi. En kuollaksenikaan keksi niistä mitään moitittavaa. Pidin Arkistonhoitajan salaisuus -novellin Paulista ja Viuhka käy kartanossa ihastutti kepeällä kerronnallaan. Mutta en saanut niistä otetta. Hmph!
Shimo Suntilan Kruunun vihollinen oli hyydyttää minut alkuunsa ihan täysin. Taistelua, taistelua... Ja minä jupisin, että mikä perhanan idea tässä on?! Mutta sitten kun päästiin asiaan, niin ihastuin täysin. Ehkä eniten tunteisiini vetoava tarina.
Jani Kankaan Kapina tunturilla oli samalla tavalla persoonallinen kuin Hevostuhatjalkainen. Tarinan sijoittaminen Lappiin toimi hyvin ja pidin pikinahoista. Niistä soisin kuulevani lisääkin. Novelli itsessään jäi minusta hiukan keskeneräisen oloiseksi.
Anni Nupposen Joka ratasta pyörittää on kokoelman viimeinen ja se on sille hyvä paikka. Novelli tuntuu ikään kuin sitovan teemat yhteen ja jättää miellyttävän, hiukan kaihoisan jälkimaun. Ehdottomasti yksi hienoimpia kokoelman juttuja!
Steampunk! on erittäin tervetullut novellikokoelma kotimaiseen kirjallisuuteen. Tahtoo lisää tämmöistä, kiitos! Pidin siitä, että novelleissa otettiin kantaa historian kulkuun, yhteiskunnallisuuteen, ihmisen ja koneen suhteeseen, kostoon ym., mutta ikinä en kokenut lukevani moraalisaarnaa tai pamflettia. Novellien parissa viihtyi aidosti.
Muita viihtyjiä ovat mm. Kirsi, Taika ja Minna Vuo-Cho.
Aika lailla samoilla linjoilla ollaan. Vähän epätasaista, mutta kiva lukea :-)
VastaaPoistaJep. Tämän parissa viihtyi mainiosti :)
PoistaOlen puolittain harkinnut tähän tutustumista mutta en sitten kuitenkaan ole kunnolla kiinnostunut. Nyt täytyy ehkä harkita uudelleen, koska Pohjanmaa + steampunk -yhdistelmä kuulostaa aika kutkuttavalta! :)
VastaaPoistaKokeile ihmeessä! Ja tosiaan tuo Hevostuhatjalkainen nirskautti aivot, mutta sillai virkistävällä tavalla :)
PoistaMinunkin suhtautumiseni steampunkiin on ollut "äh, koneita...", mutta kieltämättä mieli alkaa muuttua. Tämä kokoelma ainakin kuulostaa mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaKansi ja kynnet sävy sävyyn, hienot :)
Kokeilepas kokoelmaa!
PoistaJa olen miettinyt esittelisinkö samalla kynsilakan :D (Olen hitusen kynsilakkafriikki.)
Kyseinen lakka on OPI:n Russian Navy :)