Kirjabloggaajien joulu, eli Helsingin kirjamessut, alkoi tänään. Minä olin heti valppaana klo 10.15 aamusta, kun alkoi lukupiiri Paula Havasteen Tuulen vihat -romaanilla. Kuten edellä linkatusta bloggauksesta voi lukea, pidin romaanista aivan tavattomasti ja odotin lukupiiriä tohkeissani.
Ilmoittautuneita oli sangen vähän, vain yksitoista. Liekö syynä haastava ajankohta. Lisäksi porukkamme oli 100% naisvoittoinen. Kertonee jotakin romaanin kohdeyleisöstä. Harmi sinänsä, sillä miesnäkökulma olisi ollut kiinnostava. Tuulen vihoissahan ei ole millään tavalla miehet vs. naiset -asetelmaa, vaan esimerkiksi perinnetietoudesta innostuva mieshenkilö sopisi lukijaprofiiliin oikein mainiosti.
Lukupiirissä oli mukavan lämminhenkinen tunnelma. Jännitin hiukan etukäteen sitä, kuinka pieni porukka saa käytettyä kokonaiset puolitoistatuntia. Mutta oikein hyvin. Viimeiseen minuuttiin saakka keskustelu porisi elävänä ja innostuneena.
Eniten taisimme puhua Kertten hahmosta ja sen monipuolisuudesta. Moni koki, ettei Kertte ole paha – jos kohta ei niin mukavakaan. Joskus täytyy olla ahne, itsekäs ja julma selvitäkseen ankarassa maailmassa, jossa toiset sanelevat säännöt.
Lisäksi puhetta oli myös nimistöstä (nimi Uvanta on Havasteen oma keksintö!), historiantutkimuksesta, linnuista, naisen asemasta, taikauskosta (tai pitäisi puhua tiedosta, koska niin sen ajan ihmiset ajattelivat), kirjailijan työskentelytavoista...
Kiusallinen hiljaisuus ei ollut pienen lukupiirin ongelma. (Jään odottamaankin oikeastaan mielenkiinnolla sitä, miten muut kollegani raportoivat isomman porukan lukupiireistä!) Paula Havaste on luonteva esiintyjä ja puhuja (ja kirjoittaja tietysti).
En oikeastaan keksi parempaa tapaa aloittaa kirjamessuja. Rauhallinen lipuminen kohti kirjan monipuolista syntyprosessia ja sisältöä kera innostuneiden lukijoiden. Mikäs sen hauskempaa?
Kiitos Helsingin kirjamessuille! Toivottavasti näitä tilaisuuksia jatketaan!
Ilmoittautuneita oli sangen vähän, vain yksitoista. Liekö syynä haastava ajankohta. Lisäksi porukkamme oli 100% naisvoittoinen. Kertonee jotakin romaanin kohdeyleisöstä. Harmi sinänsä, sillä miesnäkökulma olisi ollut kiinnostava. Tuulen vihoissahan ei ole millään tavalla miehet vs. naiset -asetelmaa, vaan esimerkiksi perinnetietoudesta innostuva mieshenkilö sopisi lukijaprofiiliin oikein mainiosti.
 |
| Onnellinen kirjabloggaaja ja taikatietoinen kirjailija. |
Lukupiirissä oli mukavan lämminhenkinen tunnelma. Jännitin hiukan etukäteen sitä, kuinka pieni porukka saa käytettyä kokonaiset puolitoistatuntia. Mutta oikein hyvin. Viimeiseen minuuttiin saakka keskustelu porisi elävänä ja innostuneena.
Eniten taisimme puhua Kertten hahmosta ja sen monipuolisuudesta. Moni koki, ettei Kertte ole paha – jos kohta ei niin mukavakaan. Joskus täytyy olla ahne, itsekäs ja julma selvitäkseen ankarassa maailmassa, jossa toiset sanelevat säännöt.
Lisäksi puhetta oli myös nimistöstä (nimi Uvanta on Havasteen oma keksintö!), historiantutkimuksesta, linnuista, naisen asemasta, taikauskosta (tai pitäisi puhua tiedosta, koska niin sen ajan ihmiset ajattelivat), kirjailijan työskentelytavoista...
Kiusallinen hiljaisuus ei ollut pienen lukupiirin ongelma. (Jään odottamaankin oikeastaan mielenkiinnolla sitä, miten muut kollegani raportoivat isomman porukan lukupiireistä!) Paula Havaste on luonteva esiintyjä ja puhuja (ja kirjoittaja tietysti).
En oikeastaan keksi parempaa tapaa aloittaa kirjamessuja. Rauhallinen lipuminen kohti kirjan monipuolista syntyprosessia ja sisältöä kera innostuneiden lukijoiden. Mikäs sen hauskempaa?
Kiitos Helsingin kirjamessuille! Toivottavasti näitä tilaisuuksia jatketaan!
Tuli tästä mieleeni, etten ole kertaakaan ollut lukupiirissä, vaikka periaatteessa kiinnostaisi. Pienessä porukassa tai kahden kesken toki tulee kirjoista puhuttua, mutta harvemmin niin analyyttisesti puoltatoista tuntia. Pitääpä ottaa lukupiiri "tee ainakin tämä ennen kuolemaa" -listalle. ;)
VastaaPoistaAlkoi tuo Havasteen kirjakin nyt kiinnostaa. Sen voisi laittaa "pakko lukea" -listalle.
Onpa mukava kuulla, että lukupiirissä oli tuollainen tunnelma! Itse olen huomenna myös lukupiireilemässä iltapäivällä, saa nähdä kuinka käy.
VastaaPoistaVoisi nyt tuota Havastetta myös lukea.
Kuulostaa mukavalta! Minä olen kokenut, että lukupiirissä hyvä osallistujamäärä on tuollainen kymmenkunta: jää hyvin tilaa keskustelulle ja jokainen ehtii halutessaan jotain sanoa.
VastaaPoistaHavasteen kirja antaa hienosti perinnetietoutta, siitä tykkään, ja nimistö hänellä on tosiaan upea. Usein "keksityt" nimet ovat kikkailevia, mutta hänen nimensä ovat hyvin luontevia. Ja se Larri... Kirjapiirit ovat messuilta mainio idea, itse olin kerran mukana, mutta siinä väkeä oli niin paljon, etteivät kaikki saaneet puheenvuoroa, ja vetäjä oli niin puhelias, että oli eniten itse äänessä :-)
VastaaPoistaLuin äsken juuri Liisan blogista vastaavanlaisesta tilaisuudesta. Siitä sai aivan uudenlaisen kuvan luotua kirjamessuista. Niin tästäkin kuvauksestasi. Kiitos!
VastaaPoista