Tällä kertaa näppäimistöni herätti kirjailija Helmi Kekkosen essee Novellin tiivis muoto avaa oven syvään oivallukseen (Helsingin Sanomat 27.7.2025, maksumuuri). Kekkonen kirjoittaa novellista kirjallisuudenlajina täyttä asiaa, josta on vaikea olla eri mieltä. Esimerkiksi: "Hyvä novelli sisältää aina kokonaisen maailman, sen löytäminen vain vaatii hieman keskittymistä."
Kurkkuani kuitenkin kuristaa, kun tajuan että Kekkonen peräänkuuluttaa kotimaista novellistiikkaa. Kekkonen kirjoittaa: "Novelleja en ole kirjoittanut, en yhtä ainoaa. Eikä ole kovin moni muukaan. Kokoelmia ilmestyy muutamia vuodessa, mutta Marko Järvikallas tuntuu olevan tällä hetkellä ainoa oikeasti aktiivinen kotimainen novellisti.
Eikä ihme. Novelleja ei lue juuri kukaan ja ostaa vielä harvempi. Joissakin yhteyksissä novelleja kutsutaan mieluummin tarinoiksi, jotta ne eivät pelottaisi lukijaa."
En usko Kekkosen tarkoittaneen loukata ketään, mutta hän tulee ohittaneeksi ja samalla mitätöineeksi kokonaisen genren; spekulatiivisen fiktion. Vuosittain spefin suuren sateenvarjon alla ilmestyy satoja novelleja. Useilta pienkustantajilta ilmestyy sekä novellikokoelmia että -antologioita. Pelkästään Osuuskummalta on ilmestynyt tänä vuonna kolme antologiaa: Pinnan alla, The Lion and the Lynx (kotimaisia novelleja englanniksi) ja Pahoittelut rikinkatkun johdosta.
Pinnan alla -antologiassa, jonka myös toimitin yhdessä Frida Burnsin kanssa. Olen toimittanut yhteensä neljä novelliantologiaa. Lukenut kymmeniä.
Meillä Suomessa on koko joukko aktiivisia novellisteja. Jenny Kangasvuo, Anni Kuu Nupponen, Jussi Katajala, Reetta Vuokko-Syrjänen, Saara Henriksson, J. S. Meresmaa, Magdalena Hai... Nämä nyt näin äkkipäätä mainiten. Novellistiikan parista ovat myös ponnistaneet mm. Johanna Sinisalo ja Pasi Ilmari Jääskeläinen. Näitä kaikkia yhdistää genre: spekulatiivinen fiktio.
Suomalaisessa kirjallisuuskulttuurikeskustelussa spefi usein sivuutetaan. Sitä ei tunnuta pitävän oikeana kirjallisuutena tai missään arvossa. Kun isoilta kaupallisilta kustantajilta ilmestyy spefiteos, sen genre jätetään mainitsematta. Syykin on selvä: sen koetaan karkoittavan ostajia.
Suomalaisessa kirjallisuudessa on vahva realismin perinne, joka on perua sotien jälkeisestä kirjallisuudesta. Se on niin vahva, että kutsun sitä jo taakaksi. Moni sanoo, ettei spefiä voi lukea, koska se ei voisi olla totta. En halua moittia kenenkään kirjamakua, sillä meillä kaikilla on omamme. Spefi ei ole kaikkien makuun, eikä siinä ole mitään hävettävää. Mutta eikö silti kannattaisi avata silmänsä edes näkemään kokonainen genre? Tuntuu todella pahalta tulla näin täysin sivuutetuksi vuodesta toiseen.
Kun sanotaan, että "Suomessa ei julkaista [jokin kirjallisuuden genre/laji/tyyppi]", ollaan melko varmasti väärässä. Vastaus kaipuuseen löytynee todennäköisimmin kahdenkin hyvin näkymättömän ja väheksytyn genren parista: spekulatiivisen fiktion ja nuortenkirjallisuuden.
Kaino kannustus Helmi Kekkoselle: Tule tutustumaan spekulatiivisen fiktion maailmaan! Meiltä löytyy vaikka mitä! Aarrearkkuna ensihätään toimii hyvin kotimainen Risingshadow-sivusto, joka ylläpitää tietokantaa (myös) kotimaisista spefiteoksista, novellit mukaanlukien.
Aiheesta on kirjoittanut myös kollega Saara Henriksson blogissaan Margaret Pennyn muistikirja.
Liitän tähän loppuun Osuuskumman vastineen Kekkosen esseeseen. Vastine on lähetetty myös Helsingin Sanomille.
Helmi Kekkonen kirjoittaa Helsingin Sanomien ansiokkaassa esseessään 27.7.2025 novellien tärkeydestä kirjallisuuden moninaisuudelle ja kirjailijan ammattitaidolle, mutta myös novellijulkaisujen vähyydestä. Marginaali jää usein näkemättä, jos ei ole alan harrastaja. Suomalaisissa tieteis- ja fantasiakulttuurilehdissä syntynyt lehtinovellijulkaisemisen perinne elää vahvasti, vaikka kulttuuritukien alasajo uhkaakin sitä. Jokavuotiseen Atorox-äänestykseen Suomen parhaasta tieteis- tai fantasianovellista kirjataan satoja julkaistuja uusia novelleja. Lisäksi vuosittain järjestetään Portti- ja Nova-kirjoituskilpailut, joissa kilpaillaan novellin kirjoittamisessa. Yksittäisten kirjailijoiden novellikokoelmia ja teema-antologioita ilmestyy vuosittain lukuisia.Tämän genrekirjallisuuden kentän kautta ovat töitään saaneet julki monet merkittävin kirjoituspalkinnoin palkitut kirjailijamme. Heistä esimerkiksi J.S. Meresmaa, Magdalena Hai ja Reetta Vuokko-Syrjänen kirjoittavat ja julkaisevat novelleja jatkuvasti. Se, että isot, kaupalliset kustantajat eivät näe potentiaalia novelleissa, ei ole lannistanut virkeää pienkustantamokenttää. Kirjoitamme genreä, mutta emme tingi laadusta.
Satu Piispa-Hakala, kirjailija, hallituksen puheenjohtaja, Osuuskumma-kustannus
Saara Henriksson, kirjailija
Anne Leinonen, kirjailija
Kommentit
Lähetä kommentti