Muistan vieläkin sen hillittömän euforian, minkä Ihmisen osa -romaani sai minussa aikaan. En ole vielä lukenut sitä uusiksi, mutta ehkä kesällä voisin lukaista nyt näin lähes kahden vuoden ja yhden teatterisovituksen jälkeen.
Tiesin jo aiemmin, että äänikirjaversion Ihmisen osasta on lukenut Ritva Valkama. Hypin riemusta kattoon, kun kävi ilmi että myös näytelmäversiossa Salme Malmikunnaksen roolin esittää Valkama. En sen sijaan tiennyt, että Ihmisen osa on lähestulkoon kirjoitettu Ritva Valkamaa ajatellen. Ei kyllä tiennyt Kari Hotakainenkaan kuin vasta jälkikäteen. Lisää aiheesta voi lukea Helsingin kaupunginteatterin sivuilta täältä.
Pelkäsin jo jääneeni ilman lippua (kaikki näytökset loppuunmyyty), mutta appivanhempieni epäonneksi he sairastuivat, ja minä ja mies saimme liput. Mieheni ei ole teatteri-ihmisiä, mutta tämä kiinnosti häntäkin. Sen verran vaikuttava lukukokemus Ihmisen osa oli ollut meille molemmille.
Ja kyllä tämä vaan oli niin loistava. Kerta kaikkisen hyvä ja upea näyttämölläkin rautaisten ammattilaisten kätten jälkenä. Ritva Valkama oli niin täydellinen Salme Malmikunnas kuin vaan olla ja voi. Kari-Pekka Toivonen audimies-Kimmon roolissa oli juuri niin idioottimaisen itsekkään omahyväisen paskiaisen perikuva. Jaakko Saariluoma tavoitti hyvin hiukan änkyttävän ja surkean Pekka Malmikunnaksen roolin. Ja Leena Uotila! Mikä muuntautumiskyky! Hän esitti kymmenen eri roolia ja täysin kymmenen pisteen ja papukaijamerkin arvoisesti. Iloinen yllätys ja uusi näyttelijätuttavuus oli Armi Toivanen, joka esitti Maija Malmikunnaksen roolin. Hän oli löytänyt Maijan olemuksen hienosti ja Eläytyi isolla E:llä siihen rooliin todella hyvin.
Lavastuksen minimaalisuus ensin häkellytti, mutta se kuitenkin osoitti paikkansa. Tämä oli roolien ja isojen asioiden näytelmä, ei lavastus-spektaakkeli.
Näillä näkymin Helsingin kaupunginteatterin Ihmisen osan näytännöt ovat loppuunmyytyjä. Jos teille kuitenkin tulee tilaisuus mennä katsomaan tätä, niin menkää hyvät ihmiset! Tässä on vastinetta koko rahalle ja kahdelle tunnille + neljällekymmenelle minuutille.
Yksi asia eilisillalta jäi harmittamaan. Ennen näytöstä oli teosesittely, johon emme kuitenkaan menneet. Ei siinä mitään, se oli tietoinen valinta. Mutta meillä oli aikaa juoda (pahanmakuista) kahvia ennen näytöksen alkua ja itse Kari Hotakainen seisoi alle metrin päässä! Enkä minä tolvana saanut sanottua mitään, kun mietin mitä sanoisin! Argh! Ei tällä iällä enää sovi jäätyä tuolla tavalla fanituksen kohteensa edessä.
Jos tällainen tilaisuus toistuu, niin koitan saada sanotuksi edes Kiitos! Niin riittämättömältä kuin sekin tuntuu...
Tiesin jo aiemmin, että äänikirjaversion Ihmisen osasta on lukenut Ritva Valkama. Hypin riemusta kattoon, kun kävi ilmi että myös näytelmäversiossa Salme Malmikunnaksen roolin esittää Valkama. En sen sijaan tiennyt, että Ihmisen osa on lähestulkoon kirjoitettu Ritva Valkamaa ajatellen. Ei kyllä tiennyt Kari Hotakainenkaan kuin vasta jälkikäteen. Lisää aiheesta voi lukea Helsingin kaupunginteatterin sivuilta täältä.
Pelkäsin jo jääneeni ilman lippua (kaikki näytökset loppuunmyyty), mutta appivanhempieni epäonneksi he sairastuivat, ja minä ja mies saimme liput. Mieheni ei ole teatteri-ihmisiä, mutta tämä kiinnosti häntäkin. Sen verran vaikuttava lukukokemus Ihmisen osa oli ollut meille molemmille.
Ja kyllä tämä vaan oli niin loistava. Kerta kaikkisen hyvä ja upea näyttämölläkin rautaisten ammattilaisten kätten jälkenä. Ritva Valkama oli niin täydellinen Salme Malmikunnas kuin vaan olla ja voi. Kari-Pekka Toivonen audimies-Kimmon roolissa oli juuri niin idioottimaisen itsekkään omahyväisen paskiaisen perikuva. Jaakko Saariluoma tavoitti hyvin hiukan änkyttävän ja surkean Pekka Malmikunnaksen roolin. Ja Leena Uotila! Mikä muuntautumiskyky! Hän esitti kymmenen eri roolia ja täysin kymmenen pisteen ja papukaijamerkin arvoisesti. Iloinen yllätys ja uusi näyttelijätuttavuus oli Armi Toivanen, joka esitti Maija Malmikunnaksen roolin. Hän oli löytänyt Maijan olemuksen hienosti ja Eläytyi isolla E:llä siihen rooliin todella hyvin.
Lavastuksen minimaalisuus ensin häkellytti, mutta se kuitenkin osoitti paikkansa. Tämä oli roolien ja isojen asioiden näytelmä, ei lavastus-spektaakkeli.
Näillä näkymin Helsingin kaupunginteatterin Ihmisen osan näytännöt ovat loppuunmyytyjä. Jos teille kuitenkin tulee tilaisuus mennä katsomaan tätä, niin menkää hyvät ihmiset! Tässä on vastinetta koko rahalle ja kahdelle tunnille + neljällekymmenelle minuutille.
Yksi asia eilisillalta jäi harmittamaan. Ennen näytöstä oli teosesittely, johon emme kuitenkaan menneet. Ei siinä mitään, se oli tietoinen valinta. Mutta meillä oli aikaa juoda (pahanmakuista) kahvia ennen näytöksen alkua ja itse Kari Hotakainen seisoi alle metrin päässä! Enkä minä tolvana saanut sanottua mitään, kun mietin mitä sanoisin! Argh! Ei tällä iällä enää sovi jäätyä tuolla tavalla fanituksen kohteensa edessä.
Jos tällainen tilaisuus toistuu, niin koitan saada sanotuksi edes Kiitos! Niin riittämättömältä kuin sekin tuntuu...
Äh, tuli ihan mieletön halu päästä teatteriin katsomaan tämä. Tuntuu, että teatteriesitykset ovat aina loppuunmyytyjä ja kaikki vuoden parhaat näytökset jäävät minulta aina näkemättä, koska en tajua ikinä ostaa lippuja ajoissa. "Mukava", että lipun omistajat sairastuivat. :)
VastaaPoistaNuo hyvät näytelmät buukataan täyteen aivan liian nopeasti. Minullekin oli vähällä käydä niin tällä kertaa.
VastaaPoistaOlin toissapäivänä katsomassa tämän, kirjan lukemisesta oli jo aikaa niin, etten ihan muistanut kaikkea, mikä oli hyväksi näytelmästä nauttimisen kannalta, luulisin.
VastaaPoistaTaisi olla parasta mitä olen ikinä nähnyt teatterissa. Joka suhteessa. Tykkäsin ihan valtavasti.
Tähän lienee todellakin mahdotonta pettyä! :)
Poista