Minä luen mielelläni kirjoja useasti. Jokaisella lukukerralla hyvästä kirjasta löytää jotakin uutta ja tietysti lukukokemus on uudestaankin mukava.
Monta kirjaa hyllystäni olen lukenut kahdesti ja monta vielä odottaa toista lukukertaa. Mm. Harry Potterit, Täällä Pohjantähden alla ja Anne Ricen vampyyrikirjat.
Ne kirjat, jotka olen lukenut useammin kuin kolmesti, ovat minulle erityisen rakkaita kirjoja. Tällaisia kirjoja ovat esim. David Eddinginsin kirjat. Täällä olen blogannut Belgarionin tarusta, mutta usein olen lukenut myös Mallorean, Eleniumin ja Tamulin tarut. Varovasti arvioiden olen lukenut nämä kaikki yli 10 kertaa. Ne vain ovat minulle jonkinlainen turvasatama. Vähän kuten Tenavien muksulla se riepu (Eppu?).
Yli kolme kertaa olen lukenut Margaret Mitchellin Tuulen viemää. Rakastan sitä kirjaa ja sitä elokuvaa. Jonain päivänä taas luen sen ja teen siitä bloggauksenkin. On suorastaan häpeällistä, ettei sitä ole täällä.
Fantasiaan palatakseni, usein luettuihin kirjoihin kuuluu myös Dragonlance -kirjat. Etenkin Lohikäärmekronikat. Palaan niihin vielä tämän haasteen tiimoilta.
Nämä nyt tulivat ensinnä mieleen, jotka muistan varmasti lukeneeni yli kolme kertaa.
Monta kirjaa hyllystäni olen lukenut kahdesti ja monta vielä odottaa toista lukukertaa. Mm. Harry Potterit, Täällä Pohjantähden alla ja Anne Ricen vampyyrikirjat.
Ne kirjat, jotka olen lukenut useammin kuin kolmesti, ovat minulle erityisen rakkaita kirjoja. Tällaisia kirjoja ovat esim. David Eddinginsin kirjat. Täällä olen blogannut Belgarionin tarusta, mutta usein olen lukenut myös Mallorean, Eleniumin ja Tamulin tarut. Varovasti arvioiden olen lukenut nämä kaikki yli 10 kertaa. Ne vain ovat minulle jonkinlainen turvasatama. Vähän kuten Tenavien muksulla se riepu (Eppu?).
Yli kolme kertaa olen lukenut Margaret Mitchellin Tuulen viemää. Rakastan sitä kirjaa ja sitä elokuvaa. Jonain päivänä taas luen sen ja teen siitä bloggauksenkin. On suorastaan häpeällistä, ettei sitä ole täällä.
Fantasiaan palatakseni, usein luettuihin kirjoihin kuuluu myös Dragonlance -kirjat. Etenkin Lohikäärmekronikat. Palaan niihin vielä tämän haasteen tiimoilta.
Nämä nyt tulivat ensinnä mieleen, jotka muistan varmasti lukeneeni yli kolme kertaa.
Minäkin rakastan Tuulen viemää sekä elokuvana että kirjana, vaikka se ei kyllä ole kauhean poliittisesti korrekti. Äh, tämän päivän haastekysymys on minulle tosi vaikea... Palaan siihen blogissa, kunhan kuopus kupsahtaa päiväunille.
VastaaPoistaBelgarionin taru ja jotkut Dragonlancet = mieheni kirjahylly. ;) Tai osa siitä.
VastaaPoistaMinäkin luen kirjoja mieluusti uudelleen. Täällä pohjantähden alla-trilogia kestää montakin uudelleenlukua.
Karoliina, se ei tosiaan ole kovin poliittisesti korrekti. Toisaalta se tietysti on ihan ymmärrettävää, kun se on kirjoitettu vain toisten näkökulmasta.
VastaaPoistaKatja, miehelläsi on oivallinen maku :D
Noniin, ajauduin tänne nyt sen loistavan LinkWithinin kautta. Minä olen lukenut tosi harvoja useamman kerran, aikuisiällä en itse asiassa... Mitään? Tilanne kyllä pitää korjata, viimeistään sitten, kun tulee kevät/syksy, jolloin ei julkaista yhtään uutuutta. Jotenkin vaan uteliaisuus voittaa varmat suosikit. Hmph.
VastaaPoista