Ensin ajattelin, että tämäpä hankala. En voi sanoa vain yhtä! Olin jo kirjoittamassa David Eddingisiä (Belgarionit, Malloreat, Eleniumit, Tamulit) ja Weis & Hickmann -kaksikkoa (Dragonlancen luojat). Mutta sitten aloin ajatella asiaa tarkemmin... Rakastan kyllä heidän kirjojaan, mutta rakkaus on enemminkin kohdistunut maailmoihin ja henkilöihin kuin varsinaisiin kirjallisiin ansioihin.
Niinpä aivokoppani otti komennon takaisin ja piti miettiä asia uusiksi. Minna Canth? Tavallaan. Arvostan häntä ja hänen tuotantoaan todella paljon, mutta minulla ei ole häneen erityistä suhdetta. Juhani Aho? Vähän lähempänä jo, mutta jostakin syystä ei kuitenkaan. Reijo Mäki? Ei... Tykkään Vareksesta kyllä, mutta se on eri asia. Anne Rice? Sama juttu kuin fantasiaosastolla. Pätee myös J. K. Rowlingiin.
Jäljelle jää yksi nimi. Stephen King. Minulla ja kauhun mestarilla on jo vuosia kestänyt yhteinen taival ja siten meille on rakentunut aivan erityinen suhde. Huolimatta siitä (nyt kaikki muut King-fanit; vetäkää henkeä), etten ole lukenut Mustaa tornia.
Arvostan sekä hänen luomiaan maailmoja että hänen kirjallista antiaan. Ei hän mikään nobel-kirjailija ole, mutta kauhukirjallisuuden parissa hän on silläkin saralla aivan omaa luokkaansa. Hän on myös vaikuttanut kauhukirjallisuuden kehittymiseen hyvin voimakkaasti ja huolimatta hillittömästä tuotteliaisuudestaan, teosten sekaan ei montaa floppia mahdu (on niitä jokunen). Olen myös lukenut hänen (suomennetun) tuotantonsa lähes kokonaan.
Hänen kauhutarinansa ovat myös erittäin monipuolisia. Ne eivät ole vain pelottelukirjoja, vaan niissä käsitellään myös muita teemoja; vanhemmuutta, parisuhdetta, pitkäaikaissairauksia, vammaisuutta, lääkeriippuvuuksia... Aina vähän päähenkilöstä ja tarinasta riippuen. Hän osaa luoda henkilöistään eläviä persoonia ja suorastaan rakastan hänen tapaansa viitata omiin teksteihinsä ja henkilöihinsä. Niitä on kiva bongailla!
Hän on myös persoonana mielenkiintoinen ja haluaisin lukea asiallisen (so. Kingin itsensä luvalla tehdyn) elämäkerran. Sellaista ei nimittäin ymmärtääkseni ole. Kirjassaan Kirjoittamisesta hän puhuu omasta elämästään jonkin verran.
On myös ilo olla naimisissa miehen kanssa, joka fanittaa Kingiä yhtä paljon. Kirjoista (ja niiden filmatisoinneista) on käyty monet pitkät keskustelut - joskus kiistatkin. Niinpä siis Stephen King on tavallaan avioliitonkin kautta minulle hyvin merkityksellinen kirjailija.
--
PS. Mitäs pidätte uudesta ulkoasusta? (Siis tämän blogin, ei Kingin) :)
Niinpä aivokoppani otti komennon takaisin ja piti miettiä asia uusiksi. Minna Canth? Tavallaan. Arvostan häntä ja hänen tuotantoaan todella paljon, mutta minulla ei ole häneen erityistä suhdetta. Juhani Aho? Vähän lähempänä jo, mutta jostakin syystä ei kuitenkaan. Reijo Mäki? Ei... Tykkään Vareksesta kyllä, mutta se on eri asia. Anne Rice? Sama juttu kuin fantasiaosastolla. Pätee myös J. K. Rowlingiin.
Jäljelle jää yksi nimi. Stephen King. Minulla ja kauhun mestarilla on jo vuosia kestänyt yhteinen taival ja siten meille on rakentunut aivan erityinen suhde. Huolimatta siitä (nyt kaikki muut King-fanit; vetäkää henkeä), etten ole lukenut Mustaa tornia.
Arvostan sekä hänen luomiaan maailmoja että hänen kirjallista antiaan. Ei hän mikään nobel-kirjailija ole, mutta kauhukirjallisuuden parissa hän on silläkin saralla aivan omaa luokkaansa. Hän on myös vaikuttanut kauhukirjallisuuden kehittymiseen hyvin voimakkaasti ja huolimatta hillittömästä tuotteliaisuudestaan, teosten sekaan ei montaa floppia mahdu (on niitä jokunen). Olen myös lukenut hänen (suomennetun) tuotantonsa lähes kokonaan.
Hänen kauhutarinansa ovat myös erittäin monipuolisia. Ne eivät ole vain pelottelukirjoja, vaan niissä käsitellään myös muita teemoja; vanhemmuutta, parisuhdetta, pitkäaikaissairauksia, vammaisuutta, lääkeriippuvuuksia... Aina vähän päähenkilöstä ja tarinasta riippuen. Hän osaa luoda henkilöistään eläviä persoonia ja suorastaan rakastan hänen tapaansa viitata omiin teksteihinsä ja henkilöihinsä. Niitä on kiva bongailla!
Hän on myös persoonana mielenkiintoinen ja haluaisin lukea asiallisen (so. Kingin itsensä luvalla tehdyn) elämäkerran. Sellaista ei nimittäin ymmärtääkseni ole. Kirjassaan Kirjoittamisesta hän puhuu omasta elämästään jonkin verran.
On myös ilo olla naimisissa miehen kanssa, joka fanittaa Kingiä yhtä paljon. Kirjoista (ja niiden filmatisoinneista) on käyty monet pitkät keskustelut - joskus kiistatkin. Niinpä siis Stephen King on tavallaan avioliitonkin kautta minulle hyvin merkityksellinen kirjailija.
PS. Mitäs pidätte uudesta ulkoasusta? (Siis tämän blogin, ei Kingin) :)
Minulla on Kingin kokoinen aukko sivistyksessä. Olen kyllä ajatellut lukea Uinu, uinu lemmikkini, sillä se elokuva aiheuttaa kylmiä väreitä, varsinkin se akillesjännekohtaus!
VastaaPoistaJa ulkoasusi on nätti! :)
Kingiä jollain muullakin tässä kohdassa! Ja liityn muuten siihen kerhoon, joka ei ole Mustaa tornia lukenut. Nostan Kingin omaksi suosikikseni jo pelkästään siksi, että kuvittelin ennen kuin luin Hohdon, että tarpeeksi pelottavaa kauhukirjallisuutta EI ole. No, otin Hohdon mukaan uimarannalle ja hitsi kun pelkäsin jokaista ohijuoksevaa lasta ja jokaista varjoa...
VastaaPoistaOikein komea. Siis blogi, ei King. :D
VastaaPoistaJossu, lue ihmeessä - jos uskallat :D Minusta se on kirjana vielä karmaisevampi.
VastaaPoistaRiina, noin siinä käy :D King on ainoa muuten, jonka kirjoja lukiessa en voi syödä...
Kiitos kaikille ulkoasukommenteista :)