Kustantamo: Kirjastopalvelu Oy
Sivumäärä: 288
Pisteet: 5/5
Mistä minulle: kirjasto
Tämä tietokirja on aiheesta kiinnostuneelle todellinen helmi! Haamulinnan perillisiä sisältää kymmen artikkelia kauhufiktiosta 1760-luvulta 1990-luvulle. Artikkeleja ovat kirjoittaneet alan ammattilaiset. Se on kunnianosoitus Eino Railon Haamulinna -väitöskirjalle.
Kirjan ulkoasu ja sisältö ovat oikein kohdillaan. Ensin muutama sana ulkoasusta. Paperi on paksua ja kiiltävää. Fontti on isohko ja hyvin luettava. Kaiken kruunaa erittäin tyylikäs kuvitus, joka on Jukka Murtosaaren käsialaa.
Artikkelit ovat:
Gotiikka eilen ja tänään (Matti Savolainen)
Aukot ja goottilainen sensibiliteetti (Anthony Johnson)
Miten moderni maailma kohtaa irrationaalisen? (Päivi Mehtonen)
Paha minussa (Arto Kivimäki)
Udolphon mysteereistä Lady Oracleen (Tuulevi Ovaska)
Järjen isä älä lastasi vihaa... (Ilkka Mäyrä)
Danny Torrance, 5 vuotta (Virpi Koskela)
Hurjan inhimillinen peto (Leena Peltonen)
Brian de Palma ja seksuaalinen ahdistus (Sari Saloranta)
Muovista gotiikkaa (Pekka A. Manninen)
Artikkelit käsittelevät kirjallisuuden lisäksi myös elokuvia, sarjakuvia ja muuta nuorisokulttuuria. Ne ovat kirjoitettu niin, että maallikkokin pystyy ne ymmärtämään. Tietysti kauhukulttuurin tuntemus helpottaa asiaa ennestään. Lisäksi elokuvia ja romaaneja referoidaan paikoin aika tarkkaan, joten jos vaikka et ole lukenut Aino Kallaksen Sudenmorsianta ja haluat yllätyksen säilyvän, niin Leena Peltosen artikkeli kannattaa jättää väliin.
Hienointa artikkeleissa oli se, että vaikka ne koskivat vain yhtä tai muutamaa teosta, niiden käsittelemin teemoin otettiin kantaa laajemminkin kauhukirjallisuuteen ko. aiheen saralta. Lisäksi kunkin artikkelin lopussa on kiinnostava kirjallisuusluettelo.
Stephen King -fanina etenkin Virpi Koskelan artikkeli kiinnosti. Siinä hän pohtii ja selvittää, miksi King käyttää lapsia tietyissä kauhukirjoissaan, etenkin Hohdossa. Ainoan kritiikinpoikasen annan ko. artikkelin alaotsikosta "Stephen King lasten hyväksikäyttäjänä". Otsikko on mauton, vaikka hyväksikäytöllä tässä ei tarkoitetakaan pedofiliaa.
Suosittelen tätä ehdottomasti kaikille kauhukirjallisuudesta kiinnostuneille. Ja niille, jotka ihmettelevät, miksi joku lukee kauhua!
Sivumäärä: 288
Pisteet: 5/5
Mistä minulle: kirjasto
Tämä tietokirja on aiheesta kiinnostuneelle todellinen helmi! Haamulinnan perillisiä sisältää kymmen artikkelia kauhufiktiosta 1760-luvulta 1990-luvulle. Artikkeleja ovat kirjoittaneet alan ammattilaiset. Se on kunnianosoitus Eino Railon Haamulinna -väitöskirjalle.
Kirjan ulkoasu ja sisältö ovat oikein kohdillaan. Ensin muutama sana ulkoasusta. Paperi on paksua ja kiiltävää. Fontti on isohko ja hyvin luettava. Kaiken kruunaa erittäin tyylikäs kuvitus, joka on Jukka Murtosaaren käsialaa.
Artikkelit ovat:
Gotiikka eilen ja tänään (Matti Savolainen)
Aukot ja goottilainen sensibiliteetti (Anthony Johnson)
Miten moderni maailma kohtaa irrationaalisen? (Päivi Mehtonen)
Paha minussa (Arto Kivimäki)
Udolphon mysteereistä Lady Oracleen (Tuulevi Ovaska)
Järjen isä älä lastasi vihaa... (Ilkka Mäyrä)
Danny Torrance, 5 vuotta (Virpi Koskela)
Hurjan inhimillinen peto (Leena Peltonen)
Brian de Palma ja seksuaalinen ahdistus (Sari Saloranta)
Muovista gotiikkaa (Pekka A. Manninen)
Artikkelit käsittelevät kirjallisuuden lisäksi myös elokuvia, sarjakuvia ja muuta nuorisokulttuuria. Ne ovat kirjoitettu niin, että maallikkokin pystyy ne ymmärtämään. Tietysti kauhukulttuurin tuntemus helpottaa asiaa ennestään. Lisäksi elokuvia ja romaaneja referoidaan paikoin aika tarkkaan, joten jos vaikka et ole lukenut Aino Kallaksen Sudenmorsianta ja haluat yllätyksen säilyvän, niin Leena Peltosen artikkeli kannattaa jättää väliin.
Hienointa artikkeleissa oli se, että vaikka ne koskivat vain yhtä tai muutamaa teosta, niiden käsittelemin teemoin otettiin kantaa laajemminkin kauhukirjallisuuteen ko. aiheen saralta. Lisäksi kunkin artikkelin lopussa on kiinnostava kirjallisuusluettelo.
Stephen King -fanina etenkin Virpi Koskelan artikkeli kiinnosti. Siinä hän pohtii ja selvittää, miksi King käyttää lapsia tietyissä kauhukirjoissaan, etenkin Hohdossa. Ainoan kritiikinpoikasen annan ko. artikkelin alaotsikosta "Stephen King lasten hyväksikäyttäjänä". Otsikko on mauton, vaikka hyväksikäytöllä tässä ei tarkoitetakaan pedofiliaa.
Suosittelen tätä ehdottomasti kaikille kauhukirjallisuudesta kiinnostuneille. Ja niille, jotka ihmettelevät, miksi joku lukee kauhua!
Kiitos vinkistä! Voisi laittaa korvan taakse, vaikka sellainen peruskauhu, millaiseksi Stephen Kinginkin (en tiedä, voiko näin kumminkaan sanoa kun en ole vaivautunut lukemaan) ei juuri kiinnosta, mutta jo tuon Sudenmorsiamen takia. Kansanperinteeseen ja perinteisempään Poe-tunnelmaan kallistuvat vetoavat eniten.
VastaaPoistaSuosittelen kyllä. Etenkin nuo ensimmäiset artikkelit nojaavat paljon varhaisiin klassikoihin kute Draculaan, Frankensteiniin ym.
PoistaKingiä jms lukevana täytynee tämä kaivaa joku kerta kirjastosta esiin ;)
VastaaPoistaJuu. Avaa tavallaan lisää niitä juttuja ja jälkikäteenkin oivaltaa kaikenlaista!
PoistaOlen joskus opiskeluvuosina lueskellut tätä kirjaa; muistaakseni minua kiinnosti erityisesti Tuulevi Ovaskan artikkeli. Kiva että löysit nyt hyvän lähdeteoksen, kun vastikään jouduit pettymään siihen johonkin kauhukirjallisuutta käsittelevään teokseen.
VastaaPoistaTodellakin hieno teos. Itseäni ei niinkään kiinnosta moderni, kirkkaassa päivänvalossa tapahtuva kauhu (vaikka juuri se, että kauhu tunkeutuu arkiseen onkin pelottavinta kauhuleffoissa - ja lehtien palstoilla)vaan juuri nuo goottiromanssien syvät varjot.
VastaaPoistaMyös Railon vanha Haamulinna-kirja on omalla tavallaan kiinnostava, ajankuvanakin. Joskus kirjoititkin siitä blogiisi.
Ja taas sinulta saa lisää mielenkiintoisia lukuvinkkejä! No on tosiaan aika erikoinen ja mauton sanavalinta Koskelalta...!
VastaaPoista