The Tiger's Wife
Suomennos: Irmeli Ruuska
Käännösvuosi: 2012
Kustantamo: WSOY
Sivumäärä: 362
Pisteet: 3½ /5
Mistä minulle: arvostelukappale
Uskallan väittää, että tietyllä tapaa Tiikerin vaimo on yksi mielenkiintoisimmista tänä vuonna ilmestyneistä kirjoista. Se on haastavalukuinen, minulla kesti sen parissa kauan, mutta kuitenkin vähän lukijaansa palkitsevakin.
Tiikerin vaimon kehyskertomuksena on tarina Nataliasta ja hänen ystävästään Zórasta, jotka ovat menossa rokottamaan syrjäisen kylän orpolapsia Jugoslaviassa. Kylässä tapahtuu vähän kummia. Se on hentoinen, mutta tärkeä sivujuoni.
Keskeisempi osuus on Natalian isoisällä, jonka kuolemaa tässä selvitellään. Natalian isoisän kautta avautuu kiinnostava tarina Galinan kyläläisistä - ja tiikeristä. Suurimmaksi osaksi tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen provinssiin entisen Jugoslavian alueella.
Selväksi käy heti, että tämä on hieno kirja. Melko pian käy selväksi, että tämä on haastavakin. Tässä on paljon henkilöitä, eri aikatasoja, sisäkkäiskertomuksia... Lukuprosessini oli aika hidas juuri siksi, että vei aikaa yrittää hallita kokonaisuutta. Minusta Obreht ei epäonnistu tarinan koossapitämisessä, mutta toisaalta ei osu ihan napakymppiinkään.
Tietynlaisen sirpaleisen rakenteensa vuoksi minun oli vaikea saada mistään otetta. Tämä on kuin upea lasipallo; maailma, jota voit kyllä ihailla ulkopuolelta, mutta et pääse sen sisälle. Tämä alensi pisteitä. Haluan lukijana päästä kunnolla tarinaan sisälle, kiintyä henkilöhahmoihin ym. Tässä se ei onnistunut. Tunnistan ja tunnustan taitavan kirjoittajan ja mielenkiintoisen tarinan.
Sisälle pääsemisen puute harmittaa siksikin, että tässä oli rutkasti kiinnostavia henkilöitä. Natalia, Zóra, isoisä, kuuromykkä tyttö, Luka, kuolematon mies... Obreht kuvaa Galinan ja sen asukkaat hyvin elävästi ja uskottavan tuntuisesti. Kyläläiset tapoineen tuntuivat kovin aidoilta ja ihailtavan hienosti koko ajan tekstistä kuulsi oma kulttuuriperimä.
Obreht onnistuu hienosti ottamaan mukaan maagisen realismin piirteet tähän. Mietinkin etukäteen, että miten mahtaa onnistua... Mutta sen suhteen tässä ei ole moittimista. Hyvin luontevasti kuolematon mies istuu tarinaan ja vaikka maagisuus on oikeastaan vain hienoisena aromina tässä kirjassa, maistuu se suussa koko ajan miellyttävällä tavalla.
Kiinnostavana yksityiskohtana tässä on Rudyard Kiplingin Viidakkokirjan mukana kulkeminen. Se on Natalian isoisälle tärkeä kirja. Viidakkokirjahan kuuluu tänä vuonna 10 Klassikkoa -haasteeseeni, joten kohta pääsen katsomaan mikä näiden keskinäinen suhde lopulta onkaan!
Tunnustan kuitenkin, ettei tämä ihan täysin vakuuttanut minua. Tämä vaatinee ehdottomasti toisen lukukerran, joten vielä en suostu luovuttamaan. Suosittelen Tiikerin vaimoa sellaiseen aikaan, jossa hitaalle lukemiselle on aikaa. Ehkä rinnassa pirskahteleva kevät ei ole paras mahdollinen... Minulla ainakin keskittymiskyky on nyt pahasti hukassa!
Tiikerin vaimo on ihastuttanut ainakin seuraavissa blogeissa:
Luettua
Nenä kirjassa
Oota, mä luen tän eka loppuun
Lisäksi tästä on avattu keskustelu Juonittelua -blogiin. Kurkkaa varovasti, jos et ole lukenut tätä! Jos taas olet, niin tule ihmeessä pähkäilemään kanssamme!
Haasteet: Tiikerin vaimo on myös osa So American -haastetta. Lisäksi otan tämän mukaan Ikkunat auki Eurooppaan -haasteeseen. Jugoslaviaa ei enää ole, tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen provinssiin, joten otan lähtökohdaksi kirjailijan synnyinkaupungin, Belgradin, joka on siis Serbian pääkaupunki.
Suomennos: Irmeli Ruuska
Käännösvuosi: 2012
Kustantamo: WSOY
Sivumäärä: 362
Pisteet: 3½ /5
Mistä minulle: arvostelukappale
Uskallan väittää, että tietyllä tapaa Tiikerin vaimo on yksi mielenkiintoisimmista tänä vuonna ilmestyneistä kirjoista. Se on haastavalukuinen, minulla kesti sen parissa kauan, mutta kuitenkin vähän lukijaansa palkitsevakin.
Tiikerin vaimon kehyskertomuksena on tarina Nataliasta ja hänen ystävästään Zórasta, jotka ovat menossa rokottamaan syrjäisen kylän orpolapsia Jugoslaviassa. Kylässä tapahtuu vähän kummia. Se on hentoinen, mutta tärkeä sivujuoni.
Keskeisempi osuus on Natalian isoisällä, jonka kuolemaa tässä selvitellään. Natalian isoisän kautta avautuu kiinnostava tarina Galinan kyläläisistä - ja tiikeristä. Suurimmaksi osaksi tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen provinssiin entisen Jugoslavian alueella.
Selväksi käy heti, että tämä on hieno kirja. Melko pian käy selväksi, että tämä on haastavakin. Tässä on paljon henkilöitä, eri aikatasoja, sisäkkäiskertomuksia... Lukuprosessini oli aika hidas juuri siksi, että vei aikaa yrittää hallita kokonaisuutta. Minusta Obreht ei epäonnistu tarinan koossapitämisessä, mutta toisaalta ei osu ihan napakymppiinkään.
Tietynlaisen sirpaleisen rakenteensa vuoksi minun oli vaikea saada mistään otetta. Tämä on kuin upea lasipallo; maailma, jota voit kyllä ihailla ulkopuolelta, mutta et pääse sen sisälle. Tämä alensi pisteitä. Haluan lukijana päästä kunnolla tarinaan sisälle, kiintyä henkilöhahmoihin ym. Tässä se ei onnistunut. Tunnistan ja tunnustan taitavan kirjoittajan ja mielenkiintoisen tarinan.
Sisälle pääsemisen puute harmittaa siksikin, että tässä oli rutkasti kiinnostavia henkilöitä. Natalia, Zóra, isoisä, kuuromykkä tyttö, Luka, kuolematon mies... Obreht kuvaa Galinan ja sen asukkaat hyvin elävästi ja uskottavan tuntuisesti. Kyläläiset tapoineen tuntuivat kovin aidoilta ja ihailtavan hienosti koko ajan tekstistä kuulsi oma kulttuuriperimä.
Obreht onnistuu hienosti ottamaan mukaan maagisen realismin piirteet tähän. Mietinkin etukäteen, että miten mahtaa onnistua... Mutta sen suhteen tässä ei ole moittimista. Hyvin luontevasti kuolematon mies istuu tarinaan ja vaikka maagisuus on oikeastaan vain hienoisena aromina tässä kirjassa, maistuu se suussa koko ajan miellyttävällä tavalla.
Kiinnostavana yksityiskohtana tässä on Rudyard Kiplingin Viidakkokirjan mukana kulkeminen. Se on Natalian isoisälle tärkeä kirja. Viidakkokirjahan kuuluu tänä vuonna 10 Klassikkoa -haasteeseeni, joten kohta pääsen katsomaan mikä näiden keskinäinen suhde lopulta onkaan!
Tunnustan kuitenkin, ettei tämä ihan täysin vakuuttanut minua. Tämä vaatinee ehdottomasti toisen lukukerran, joten vielä en suostu luovuttamaan. Suosittelen Tiikerin vaimoa sellaiseen aikaan, jossa hitaalle lukemiselle on aikaa. Ehkä rinnassa pirskahteleva kevät ei ole paras mahdollinen... Minulla ainakin keskittymiskyky on nyt pahasti hukassa!
Tiikerin vaimo on ihastuttanut ainakin seuraavissa blogeissa:
Luettua
Nenä kirjassa
Oota, mä luen tän eka loppuun
Lisäksi tästä on avattu keskustelu Juonittelua -blogiin. Kurkkaa varovasti, jos et ole lukenut tätä! Jos taas olet, niin tule ihmeessä pähkäilemään kanssamme!
Haasteet: Tiikerin vaimo on myös osa So American -haastetta. Lisäksi otan tämän mukaan Ikkunat auki Eurooppaan -haasteeseen. Jugoslaviaa ei enää ole, tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen provinssiin, joten otan lähtökohdaksi kirjailijan synnyinkaupungin, Belgradin, joka on siis Serbian pääkaupunki.
Tämä teos vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja nyt kun luin arviosi siitä, olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että tässä on kirja minun makuuni. Harmi, ettei se kuitenkaan sinua täysin vakuuttanut.
VastaaPoistaEi tosiaan ihan minun juttu, mutta ei taatusti huonokaan valinta joka tapauksessa!
PoistaTiikerin vaimo odottaa jo hyllyssäni ja koska olen kuullut kirjan vaativan aikaa, odottelen rauhassa sille sopivaa hetkeä. Ehkä otan sen luettavakseni pääsiäislomalle. Kovastihan tätä on kehuttu, ja sinäkin enemmän pidit kuin et pitänyt. :)
VastaaPoistaJep. Pidin enemmän kuin en pitänyt. Loma-aika voi olla hyvä ajankohta!
PoistaMietin, että olenko todella ainoa joka ei tästä niinkään innostunut? Oma lukukokemukseni oli laimea. Odotin cosmopolitania ja sain mehukattia. Karkeati tiivistettynä. Ei mikään huono kirja, mutta ei iskenyt minuun. Jännää, että samoin kävi toisen blogisuosikin, Vieras kartanossa -romaanin kanssa.
VastaaPoistaHieno postaus kuitenkin. :)
Osasin suhtautua tähän hiukan varauksella ja tiesin odottaa haastavaa kirjaa. Siksi pettymyskään ei ollut suuren suuri. En voi kuitenkaan sanoa haltioituneeni...
Poistatoi Viidakkokirja oli tosiaan mielenkiintoinen ykistyiskohta ja herätti kiinnostuksen kirjaan. se oli mun suosikkeja tarinana lapsuudessa, mutta tosin jonkinlaisena disney/hollywood versiona - en ole koskaan lukenut oikeaa kirjaa. kiitos vinkikstä Juonittelublogiin, pitääpä mennä sinne.
VastaaPoistaMinäkin odotan jo oikeastaan innostuneemmin Viidakkokirjan lukemista :)
PoistaMinulla oli aivan väärä hetki aloittaa tämä; olin juuri lukenut muutaman vaikeahkon ja keskivertoisen kirjan. Luettuani Tiikerin vaimoa muutaman kymmenen sivua, päätin jättää sen kesken ja palata kirjaan mahdollisesti joskus myöhemmin. Arviosi perusteella en kyllä kadu päätöstäni :)
VastaaPoistaMinulla samaan aikaan toinen vaativahko kirja kesken, joten sekin voi vaikuttaa tähän lukukokemukseen.
PoistaMutta suosittelen kyllä palaamaan paremmalla ajalla tähän.
Minulla on ollut vähän ristiriitaiset tunteet tätä kirjaa kohtaan. Välillä innostun ihan valtavasti ja päätän hankkia kirjan käsiini, mutta sitten taas innostus vähän laimenee. Hyvä tietää, että jos luen kirjan, se kannattaa lukea ehkä joskus muulloin kun nyt, kun omakin keskittymiskyky on vähän mitä on ;)
VastaaPoistaMinulla oli hiukan sama. Varauksellinen suhtautuminen suojeli pettymykseltä, ja uskon odotusteni täyttyneen aika hyvin.
PoistaMutta tälle tosiaan pitää antaa aikaa. Riemukas ja vilkas kevät voi olla huono ajankohta.
Mielenkiintoisen kuuloinen kirja, mutta rakas Morre, säästä minut sinä-passiivilta! "Tämä on kuin upea lasipallo; maailma, jota voit kyllä ihailla ulkopuolelta, mutta et pääse sen sisälle." Käytät kuitenkin ihan sujuvasti myös oikeaa passiivia: "Hyvin luontevasti kuolematon mies istuu tarinaan ja vaikka maagisuus on oikeastaan vain hienoisena aromina tässä kirjassa, maistuu se suussa koko ajan miellyttävällä tavalla."
VastaaPoistaAuts! Kiitos ojennuksesta. Ansaitsin sen :D
PoistaKuulostaa houkuttelevalta... ja toisaalta ei ollenkaan. En ole ihan varma kuinka vaikean rakenteen kanssa jaksan pujotella näin keväällä. Toisaalta paikallisen kulttuuriperinnön ja maagisen realismin yhdistelmä tuoksuu hyvältä tänne asti... Hm. Ehkä en ota ihan vielä listalle, se on taas vähän karannut käsistä. Kiitos kuitenkin kun kerroit tästä!
VastaaPoistaSuosittelen mukavan lepposia myöhäissyksyn iltoja tälle kirjalle!
Poista