Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija (1952)

Kustantamo: WSOY
Sivumäärä: 212
Pisteet: 4/5
Mistä minulle: oma ostos

Havukka-ahon ajattelija on ollut lukulistallani jo pitkään, mutta enpä ole saanut aikaan. Nyt sitten oman, Kuusi kovaa kotimaista, haasteeni myötä siihen tartuin. Huhtikuusta onkin tullut yllättävän kotimaishenkinen kuukausi...

Havukka-ahon ajattelija on nimeltään Konsta Pylkkänen, jota ei saa kutsua Pylkeröksi. Hän on metsäläishenkinen filosofi päästä varpaisiin saakka, ja tutkiskelee ja tuumiskelee asioita aina matojen sielunelämästä avaruuden kokoon saakka.
Kirjan ideana on Konstan reissu Lentualle kahta maisteria avustamaan. Maisterit Kronberg ja Ojasto ovat persoonallisia tyyppejä ja koko kolmikkoa Huovinen vertaakin lintuihin:
Jos käyttäisi vertauksia rohkeasti kuten nyrkkeilijä käyttää rustottuneita nyrkkejään, saattaisi sanoa, että Lentuan saaressa istui rinnakkain hyvässä sovussa pullea, hyväntahtoinen heinäsorsa, musta ja laiha meriteeri sekä hallava, ovela ja isokokoinen varis...
(s. 97)
Lentualla Konsta tapaa myös ystävänsä Mooseksen sekä muita kyläläisiä, joiden uteliaisuutta kutkuttaa, mitä Konsta on tehnyt vuosien 1918 ja 1924 välissä. Konstan muut vaiheet tiedetään, mutta nuo vuodet... Totuutta ei tiedä kuin Konsta itse ja hänkin hatarasti. Ratkaisu on huovismaisen ilkikurinen.

Tiesin toki, että Huovinen on huumorimiehiä. Yllätyin kuitenkin siitä, kuinka hyvin tämän tyyppinen huumori osuikin naurusuoneeni. Havukka-ahon ajattelija on aidosti hauska irvailematta oikein kenellekään. Tässä huumorissa voi vain ihailla taitavuutta. Joskus tuntuu siltä, että huumorin pitää ilkeästi kohdistua johonkin ollakseen hauskaa, mutta Huovinen osoittaa ettei tarvitse.

Toinen ihastuttava seikka tässä oli kieli. Se oli niin elävää, että melkein tuntui siltä, että aidosti kuulisin sekä kertojan että henkilöhahmojen äänet päässäni. Kielessä on rytmi erityisen hyvin kohdallaan. Tulee mieleen, että onkohan Huovinen lukenut tätä ääneen kirjoitusvaiheessa?
-Juuttaan räkäkirnu, ukonröhlä! Elä syle enää kertaakaan minun lattialleni tai lähet justiinsa tästä talosta. Minunko se pitäisi joka päivä luututa sinun räkälammikkosi lattioilta. Siinä se on kanssa minulla muuan kotka, töpehtii päivät pitkät permannolle. Ala nyt ottaa heti paperia ja pyyhi ne sylkysi pois. Kuulitko sinä, röhkäle.
-Elä sinä Iita ole milläsikään, suostutteli Konsta. -Se on niin, että tässä maapallossa on vielä enempi kiihtyttäviä asioita kuin tämä, jos kerta alkaa niitä ajankulukseen murehtia. Ja onhan näillä saloilla syletty iän kaiken...
-Suu kiinni eläkä viisastele yhtään! rähähti Iita. -Hyvä kai sinun on viisastella, kun tarvihe luututa. Etkö älyä, pöljä piisami, että tartutat vielä tuperkelin meijän poikiin. On siinä pöhkö, kun ei varo ollenkaan lapsia. Ala ottaa paperia, noh!

(s. 11)
Pöljä piisami! Saattaa olla, että tämä solvaus otetaan käyttöön meidänkin perheessä...

(kuva: YLE Elävä arkisto)
Minulle tuli Konsta Pylkkäsestä mieleen myös omalle sukupolvelleni ehkä tutumpi hahmo... Rölli! Pidän hyvin paljon mahdollisena, että Röllin luoja, Allu Tuppurainen, olisi saanut Pylkkäsestä inspiraatiota. Röllin pohdinnat ja filosofoinnit ovat nimittäin hyvin samankaltaisia kuin Konstan. Kysymykset kuulostavat periaatteessa tyhmiltä ja pöljiltä, mutta kyllä niissä sitten toisaalta on itua. Muistan hihittäneeni useinkin Röllin pohdinnoille, esimerkiksi siitä, että jos on olemassa tulitikut, niin missä on menitikut?
Samaan tyyliin Konsta pohtii atomin olemusta. Hän on kovasti koittanut tarkastella, mutta ei ole onnistunut atomia näkemään. Vihainen atomi kuuluu olevan, kun siitä kerran pomminkin saa aikaan...
Sekä Rölli että Konsta ovat luontohenkisiä, hiukan erakkomaisia eräkävijöitä. Siisteystasokin taitaa olla samaa luokkaa...

Ainoastaan välillä vähän turhankin pitkät luontokuvaukset väsyttivät ja estävät tätä olemasta minulle se täydellinen viiden pisteen kirja. Ja ihan aina ei Konstan jutut auenneet.
Pääasiassa kuitenkin lukukokemus oli hauska. Suosittelen tätä erityisesti hyvän ja lempeän huumorin ystäville sekä Rölli-faneille.

Havukka-ahon ajattelijaa on käsitelty myös Koko lailla kirjallisesti -blogissa. Veikko Huovisen tuotantoa näkyy aika vähän blogeissa noin muuten, mutta Sallan lukupäiväkirjasta löytyy useammankin Huovisen kirjan arvio.

Kommentit

  1. Hyvä arvio.
    Itse olen blogannut tästä ja Rasvamaksasta, ovat samassa bloggauksessa. Rasvamaksasta oli juttu Helsingin Sanomissa hiljattain.
    Omaa suhdetta huovishuumoriin voi testata lukemalla tämän. Itse en siitä pitänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on vanha kirja 1. painos? Jotenkin muistelen, että minun painoksessani puhuttiin lisensseistä? Teokseni (pokkari) on lainassa, joten en voinut tarkastaa.

      Poista
    2. Vanha painos kyllä, mutta ei ihan ensimmäinen vaan peräti 11.

      Poista
  2. Havukka-ahon ajattelija on hieno kirja, juuri, kuten kirjoitat. Mutta se on ainoa lukemani Huovisen kirja, josta olen pitänyt. Ehkä rima nousi liian korkealle tämän esikoiskirjan myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohdinkin kokonaan, että tämä oli esikoinen! Ei olisi ihan uskonut...

      Poista
  3. Tuo Rölli-vertaus on kiinnostava, en ole tullut ajatelleeksi (ja taisin olla jo pari vuotta liian vanha silloin kun Rölli tuli) mutta sopii.

    Ja tosiaan, kun itse aloin lukea niin en paljoa odottanut mutta kyllähän tämä oli hyvä. Olen sen blogissa joskus ohimennen maininnut esimerkkinä kirjasta jossa käsitellään muitakin akateemisia aloja kuin kirjallisuudentutkimusta, ja jossain keskustelussa tullut myös mainittua esimerkkinä aikuistenkirjasta joka käsittelee ystävyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvät esiinnostetut teemat. Tässä ystävyydenkuvaus on jotenkin lämmintä ja hienoa, mutta ei äitelää. Hyvin suomalaishenkistä.

      Poista
  4. Havukka-aho ajattelija on mielestäni Huovisen parhaimmistoa, kuten Hamsteri. Kukaan ei jaksa aina olla parhaimmillaan eri ihmisiin puree eri huumori. Itse inhosin eniten Veitikkaa. Natseista vaan ei jaksa vitsailla, menee kipeäksi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen väsynyt kirjallisuudessa muuten vain 2. maailmansotaan ja natseihin. Ei jaksa.
      Hamsteri pitäisi lukea!

      Poista
  5. Hih, olipa hauska yhteensattuma, että postasit arvion juuri Havukka-ahon ajattelijasta, koska se on viimeinen lukemani kirja. Hyvin analysoitu, samoja mietteitä synnytti, paitsi että Rölliä en ollut koskaan tullut ajatelleeksi! Tähän taitaa olla ihan ikäselitys, emme nyt aivan eri sukupolvea ole, mutta olen sen verran vanhempi, ettei Rölliä minun varhaislapsuudessani kuitenkaan ollut (muistelen tulleen kuvaan myöhemmin... tai sitten olimme Pohjanmaalla vain vähän jäljessä... ;D) enkä sitten ole osannut hahmoa lapsellekaan esitellä.

    Minä luulen, että Hotakais-faneille Huovinen tuntuu läheiseltä sekä huumorin että kielen kannalta. Muistelen, että sinullakin on Hotakaiselle rakennettu alttari kirjahyllyssä..? :D

    Rasvamaksasta olen tykännyt myös ja onkos Lentsukin Huovisen? Nautin kielestä samaan tyyliin kuin Hotakaista lukiessani ja siksi voisin uskaltautua lukemaan Huoviselta samoja kirjoja useampaankin kertaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hotakaiselle on tosiaan ihan oma alttari hyllyssä ja sytämmessä <3
      Hotakainen on minusta hitusen terävämpi kuin Huovinen, mutta yhtä kaikki samasta huumorityylistä ammentavat ja taitavasti sanansäilää käyttelevät.

      Poista
  6. Minä taas kuulun siihen sukupolveen, joka lapsena katsoi telkkarista Havukka-ahon ajattelijan tuumailuja. Kirjana en sitä ole lukenutkaan.

    Mulle tuo Rölli on enemmän tuttu lasten, lähinnä vanhimman, kautta ja täytyy sanoa, että se ärsytti minua aika ajoin melko raskaasti, melkein yhtä paljon kuin kirjastosta lainatut Pupu Tupunat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, kommenttisi sai minut hymyilemään. Nimittäin Rölli ja etenkin Pupu Tupuna saavat minussa aikaan liki allergisia reaktioita. :)

      Poista
    2. Minä tykkäsin pienenä sekä Pupu Tupunoista että Röllistä. Röllistä tykkään vieläkin, mutta Pupu Tupuna lähinnä puistattaa :D

      Poista
    3. Mulla Morre toisinpäin. Pupu Tupunat vois vielä mennä, muttei Rölli. :D

      Poista
  7. En ole itse lukenut tätä kirjana, mutta ihastuin aikoinaan teatteriversioon. Olen myös kuunnellut kirjan Konsta Pylkkänen etsii kortteeria ja pidin myös siittä. Konstan pohdinnat ovat vertaansa vailla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äänikirjana nämä olisivatkin taatusti huisia!

      Poista
  8. Havukka-ahon ajattelija on loistava kirja. Melkein joka kerta, kun käyn vanhempieni luona, katselen sitä ja pohdin kirjan uudelleenluentaa. Ehkäpä ensi kesänä tartun vihdoin toimeen.

    Huovista soisi näkyvän kirjablogeissa enemmänkin. Itse (koiraihminen kun olen) kirjoitin blogiini viime syksynä mainiosta Kylän koirista. Sitäkin suosittelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kyllä Huovinen on nyt pakko pistää keräilykohteeksi! Pidin tästä, Rasvamaksasta ja siitä lyhyestä pätkästä, minkä olen Hamsterit -romaania lukenut.
      Joten Huovista on kyllä luvassa ainakin täältä!

      Poista
  9. Voi, Morre, sinäkin luit tämän KKK-haasteeseen! Itse postasin Havukka-ahon ajattelijasta juuri blogiini, ja nimenomaan tuosta äänikirjasta. Se on aivan huippu, joten kannattaa jokaisen kokeilla! :-)

    Häilyin tähdissä kolmen ja neljän välillä ja lopuksi valitsin vain kolme tähteä. Ei ole aivan minun ominta juttuani tällainen, vaikka niin hyvä kirja olikin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti