Et dukkehjem
Suomennos: Eino Palola
Käännösvuosi: -
Kustantamo: WSOY
Sivumäärä: 123
Pisteet: 2½/5
Mistä minulle: oma ostos
On suorastaan noloa, että realismin ja etenkin Canthin ystävänä Henrik Ibsenin Nukkekoti -näytelmän lukeminen on aina vain jäänyt ja jäänyt. Kyseessähän on kuitenkin melkoinen klassikko realismin genressä ja jonka vaikutteita ei voi olla näkemättä myös kotimaisessa kirjallisuudessa.
Ehkä Nukkekodin huikean statuksenkin vuoksi odotukseni olivat aika korkealla. Odotin järisyttävää tekstiä, kuten Minna Canthin näytelmätekstit ovat olleet (etenkin juuri Anna Liisa ja Työmiehen vaimo). Onhan kyseessä naisen asemaa koskeva, debattisia sävyjä saava näytelmä.
Tunnustan kuitenkin Nukkekodin olleen lukukokemuksena aika lattea. Painotan tässä nyt nimenomaan lukukokemusta, sillä näyttämöllä en ole tätä nähnyt ja sellaisena nähtynä tämä voi olla voimakkaampi kokemus.
Koska tämä on tunnettu klassikko, niin otan vapauden kertoa juonesta paljastuksista välittämättä.
Näytelmä kertoo Norasta ja Torvaldista, avioparista, jonka liitto hajoaa muutaman päivän sisällä. Noralla on suuri salaisuus; hän on ottanut luvatta lainaa pelastaakseen miehensä hengen. Torvald on ollut hyvin tiukkana sen suhteen, että lainaa ei oteta missään tilanteessa. Nora on ottanut lainan asioitsija Krogstadilta, jonka taas juuri pankinjohtajaksi ylennyt Torvald aikoo juuri irtisanoa. Krogstad kiristää Noraa lainasalaisuudella saadakseen pitää paikkansa. Kaiken lisäksi selviää, että Nora on väärentänyt lainapaperiinsa isänsä allekirjoituksen. 1800-luvulla nainen ei saanut lainaa ilman isänsä tai aviomiehensä suostumusta.
Torvald ei suostu Noran aneluihin Krogstadin paikan suhteen, vaan paikka menee Noran vanhalle ystävälle, rouva Lindelle. Nora on luvannut auttaa häntäkin, mutta ei tiennyt, että juuri se veisi Krogstadin paikan.
Lopuksi Torvaldille selviää koko sotku ja hän tuomitsee Noran rajusti aikoen mm. riistää häneltä pariskunnan yhteiset lapset. Krogstad peruu kuitenkin uhkauksensa ilmiantaa Nora ja samassa Torvaldin leppyy. Nora ei kuitenkaan unohda miehensä aiempaa suhtautumista ja päättää jättää tämän ja lapsensa muuttamalla pois.
Nukkekoti oikeastaan kärjistyy ikuisuuskysymykseen siitä, pyhittääkö tarkoitus keinot.
Näytelmähän luonnollisesti herätti aikalaisissaan kovaa keskustelua naisen asemasta niin avioliitossa kuin yhteiskunnassa muutenkin. Kaiken uhallakin sanon, ettei tämä klassikko ole minusta kestänyt aikaansa niin hyvin kuin vaikkapa Työmiehen vaimo tai Anna Liisa. Nukkekoti pyörii pääasiassa rahateeman ympärillä ja koska aika on kovasti muuttunut sittemmin, on tähän vaikeaa samaistua.
Sen sijaan Työmiehen vaimossa teemana on rahan lisäksi aviomiehen alkoholismi ja kyläyhteisön tuomitsevuus. Anna Liisassa taas lapsenmurha. Nämä ovat koskettavia aiheita yhä 2000-luvullakin, vaikka tietysti ko. näytelmissä näkökulma on hyvin aikalaiskeskeinen.
Canthin näytelmissä tapahtumat ovat tietysti myös paljon dramaattisempia. Nukkekodissa ei tehdä murhia taikka itsemurhia. Tähän toki mahtuu yksi kuolema; Torvaldin ja Noran ystävä, tohtori Rank, kuolee sairauteen. Se tuntui vähän päälleliimatulta ja minun painoksestani tohtori Rank jopa puuttuu henkilöluettelosta, vaikka hänellä sinänsä on ihan kunnollinen rooli.
Ei Nukkekoti kuitenkaan ollut huono. Henkilöhahmot ovat uskottavia ja etenkin Noran kehityskaari on kirjoitettu todella taitavasti. Tässä on upeita kohtauksia ja uskon tämän pääsevän paremmin oikeuksiinsa näyttämöllä kuin pelkkänä tekstinä.
Kiinnostavaa on myös Nukkekodin kytkeytyminen aikalaiskirjallisuuteen. Minun painoksessani on alussa Kirsti Mäkisen esipuhe (vuodelta 1998), jossa hän huomauttaa Noran ja Torvaldin avioliiton päättyvän kahdeksan vuoden kriisiin, joka on jo jonkinlainen klisekin (nykyään siis). Mäkinen huomaa, että samaiseen kahdeksan vuoden kriisiin liittyy myös Anna Karenina. Luin tässä juuri omaa kanditutkielmaani ja huomasin, että tutkimuskohteena ollut Maila Talvion romaani Kaksi rakkautta sisältää myös kahdeksan avioliittovuoden kriisin. Samoin Juhani Ahon Papin rouvan tapahtumat ajoittuvat noin kahdeksannen avioliittovuoden tienoille. Mielenkiintoista! Tuleeko teille muita vastaavia mieleen? Muistaako joku, kuinka kauan avioliitto on kestänyt Rouva Bovaryssa?
Nukkekoti osuu sopivasti myös haastekirjaksi. Osallistun sillä 10 Klassikkoa ja Ikkunat auki Eurooppaan (Norja) -haasteisiin.
Suomennos: Eino Palola
Käännösvuosi: -
Kustantamo: WSOY
Sivumäärä: 123
Pisteet: 2½/5
Mistä minulle: oma ostos
On suorastaan noloa, että realismin ja etenkin Canthin ystävänä Henrik Ibsenin Nukkekoti -näytelmän lukeminen on aina vain jäänyt ja jäänyt. Kyseessähän on kuitenkin melkoinen klassikko realismin genressä ja jonka vaikutteita ei voi olla näkemättä myös kotimaisessa kirjallisuudessa.
Ehkä Nukkekodin huikean statuksenkin vuoksi odotukseni olivat aika korkealla. Odotin järisyttävää tekstiä, kuten Minna Canthin näytelmätekstit ovat olleet (etenkin juuri Anna Liisa ja Työmiehen vaimo). Onhan kyseessä naisen asemaa koskeva, debattisia sävyjä saava näytelmä.
Tunnustan kuitenkin Nukkekodin olleen lukukokemuksena aika lattea. Painotan tässä nyt nimenomaan lukukokemusta, sillä näyttämöllä en ole tätä nähnyt ja sellaisena nähtynä tämä voi olla voimakkaampi kokemus.
Koska tämä on tunnettu klassikko, niin otan vapauden kertoa juonesta paljastuksista välittämättä.
Näytelmä kertoo Norasta ja Torvaldista, avioparista, jonka liitto hajoaa muutaman päivän sisällä. Noralla on suuri salaisuus; hän on ottanut luvatta lainaa pelastaakseen miehensä hengen. Torvald on ollut hyvin tiukkana sen suhteen, että lainaa ei oteta missään tilanteessa. Nora on ottanut lainan asioitsija Krogstadilta, jonka taas juuri pankinjohtajaksi ylennyt Torvald aikoo juuri irtisanoa. Krogstad kiristää Noraa lainasalaisuudella saadakseen pitää paikkansa. Kaiken lisäksi selviää, että Nora on väärentänyt lainapaperiinsa isänsä allekirjoituksen. 1800-luvulla nainen ei saanut lainaa ilman isänsä tai aviomiehensä suostumusta.
Torvald ei suostu Noran aneluihin Krogstadin paikan suhteen, vaan paikka menee Noran vanhalle ystävälle, rouva Lindelle. Nora on luvannut auttaa häntäkin, mutta ei tiennyt, että juuri se veisi Krogstadin paikan.
Lopuksi Torvaldille selviää koko sotku ja hän tuomitsee Noran rajusti aikoen mm. riistää häneltä pariskunnan yhteiset lapset. Krogstad peruu kuitenkin uhkauksensa ilmiantaa Nora ja samassa Torvaldin leppyy. Nora ei kuitenkaan unohda miehensä aiempaa suhtautumista ja päättää jättää tämän ja lapsensa muuttamalla pois.
Nukkekoti oikeastaan kärjistyy ikuisuuskysymykseen siitä, pyhittääkö tarkoitus keinot.
Näytelmähän luonnollisesti herätti aikalaisissaan kovaa keskustelua naisen asemasta niin avioliitossa kuin yhteiskunnassa muutenkin. Kaiken uhallakin sanon, ettei tämä klassikko ole minusta kestänyt aikaansa niin hyvin kuin vaikkapa Työmiehen vaimo tai Anna Liisa. Nukkekoti pyörii pääasiassa rahateeman ympärillä ja koska aika on kovasti muuttunut sittemmin, on tähän vaikeaa samaistua.
Sen sijaan Työmiehen vaimossa teemana on rahan lisäksi aviomiehen alkoholismi ja kyläyhteisön tuomitsevuus. Anna Liisassa taas lapsenmurha. Nämä ovat koskettavia aiheita yhä 2000-luvullakin, vaikka tietysti ko. näytelmissä näkökulma on hyvin aikalaiskeskeinen.
Canthin näytelmissä tapahtumat ovat tietysti myös paljon dramaattisempia. Nukkekodissa ei tehdä murhia taikka itsemurhia. Tähän toki mahtuu yksi kuolema; Torvaldin ja Noran ystävä, tohtori Rank, kuolee sairauteen. Se tuntui vähän päälleliimatulta ja minun painoksestani tohtori Rank jopa puuttuu henkilöluettelosta, vaikka hänellä sinänsä on ihan kunnollinen rooli.
Ei Nukkekoti kuitenkaan ollut huono. Henkilöhahmot ovat uskottavia ja etenkin Noran kehityskaari on kirjoitettu todella taitavasti. Tässä on upeita kohtauksia ja uskon tämän pääsevän paremmin oikeuksiinsa näyttämöllä kuin pelkkänä tekstinä.
Kiinnostavaa on myös Nukkekodin kytkeytyminen aikalaiskirjallisuuteen. Minun painoksessani on alussa Kirsti Mäkisen esipuhe (vuodelta 1998), jossa hän huomauttaa Noran ja Torvaldin avioliiton päättyvän kahdeksan vuoden kriisiin, joka on jo jonkinlainen klisekin (nykyään siis). Mäkinen huomaa, että samaiseen kahdeksan vuoden kriisiin liittyy myös Anna Karenina. Luin tässä juuri omaa kanditutkielmaani ja huomasin, että tutkimuskohteena ollut Maila Talvion romaani Kaksi rakkautta sisältää myös kahdeksan avioliittovuoden kriisin. Samoin Juhani Ahon Papin rouvan tapahtumat ajoittuvat noin kahdeksannen avioliittovuoden tienoille. Mielenkiintoista! Tuleeko teille muita vastaavia mieleen? Muistaako joku, kuinka kauan avioliitto on kestänyt Rouva Bovaryssa?
Nukkekoti osuu sopivasti myös haastekirjaksi. Osallistun sillä 10 Klassikkoa ja Ikkunat auki Eurooppaan (Norja) -haasteisiin.
Mulla on tämä myös luvussa, tosin e-kirjana, joten luen aika harvakseltaan.
VastaaPoistaSen perusteella, mitä olen lukenut, olen aika samoilla linjoilla kanssasi.
Elisa Kirja myy muuten tätä Nora-nimellä, onkohan kyseessä eri suomennos?
Joo. Kyseessä on eri suomennos. Hassua, että Nora -suomennos elää yhä, kun mielikuvani mukaan Nukkekoti on se tunnetumpi nimitys.
PoistaTämä on muuten myös luettavissa Project Gutenbergissä.
Meidän piti aikoinaan lukea Nukkekoti lukion äidinkielen kurssilla, mutta suurelta osin olen kyllä tapahtumat unohtanut. Pitäisi palata taas näytelmän äärelle.
VastaaPoistaErinomaisia muuten nuo lukion äidinkielen kurssit -"pakottavat" lukemaan paljon sellaistakin kirjallisuutta, johon teini-ikäiset eivät muuten tarttuisi. Pitäisikin melkein mennä vintille penkomaan vieläkö vanhat lukioaikaiset kirjallisuusesseeni ovat tallessa :)
Lukioaikaisia esseitä olisikin hilpeä lukea :D
PoistaJa samaa mieltä lukion äikänkurssien "pakkolukemisesta". Peruskoulussa en näe sitä luettamista niin tähdellisenä kaikilta osin, mutta lukiossa se on jo perustellumpaa :)
Ja tätä joudutaan edelleenkin lukemaan. :D
PoistaT: Lukio kakkosella oleva.
onneksi tälläisiä blogeja on niin näiden kirjojen lukemiselta voi välttyä ;D
PoistaOlen nähnyt Nukkekodin Kansallisteatterin näyttämöllä ja se oli aivan erinomainen, todella vaikuttava kokemus! Norana oli Minttu Mustakallio ja Torvaldina Jukka Puotila. Olin silloin lukiossa ja kokemuksesta piti tietenkin kirjoittaa essee (kyse oli äidinkielen kurssin teatterivierailusta), jota muistan raapustaneeni sydänverellä, niin vaikuttunut olin.
VastaaPoistaLuin tämän nyt alkuvuodesta ja minulle kokemus oli edelleen vahva. Toisaalta olen gradun kanssa aika syvällä naisen asemassa juuri 1800-1900-lukujen vaihteessa, joten ehkä Nukkekoti myös siksi tuntui tavallaan tutulta ja merkittävältä yhä edelleen. Vähän sellaista jahkailuahan siinä on, mutta hieno näytelmä tärkeästä aiheesta joka tapauksessa. Suosittelen näyttämöversiota ehdottomasti, jos joskus tulee vastaan! :)
Kyllä tämän näyttämöversio jäi kiinnostamaan. Niin huono tämä ei sentään ollut!
PoistaOlen tainnut nähdä tästä elokuvaversion ja näytelmäversion, molemmista olen pitänyt (vaikka eivät jääneet suurenmoisina mieleen). Mutta Morre, tuo ajatuksesi aiheiden ajankohtaisuudesta kuulostaa fiksulta. Varmasti samaistumiseen vaikuttaa se, missä määrin vastaavat tilanteet olisivat tällä hetkellä mahdollisia.
VastaaPoistaKyllähän se vaikuttaa samaistumiseen. Romaanissa samaistuminen on helpompaa, kun taustoittamista ja henkilöhahmojen syvyyttä voidaan rakentaa enemmän.
PoistaNäytelmätekstissä (pelkkänä tekstinä siis) homma on jo vaativampaa.
Voi voi. Minua harmittaa, kun en ole nähnyt tätä teatterissa tai elokuvana. Rakastan tätä, vaikka myönnän, ettei näytelmätekstin lukeminen useinkaan ole erityisen vaikuttavaa eikä tämäkään ole. Mutta silti teoksen sanoma, Nora naistyyppinä, monet hänen sanomisensa, Nukkekodin vaikutus myöhempään kirjallisuuteen... Teos on minulle hyvin rakas. Ensikosketukseni Nukkekotiin sain lukiossa, kun sain näytellä Noraa ja sain suorituksesta runsaasti kiittävää palautetta. Siksikin tämä on jäänyt mieleeni niin hyvin ja positiivisena juttuna. :)
VastaaPoistaOi! Tuollainen henkilökohtainen kokemus varmasti vaikuttaa!
PoistaTämähän oli kirjallisuustunnilla "pakko" kahlata jotenkuten läpi ja ehdottomasti muistan tämän Nukkekodin nimellä (Norakin mainittiin) ehkä sen takia että tämä nimi oli minusta mielenkiintoinen, verrattuna johonkin Anna-Liisaan ja olin pettynyt tottakai koska lapsellisuuttani ajattelin tätä jotenkin jännittäväksi ja sekoitin sen alkuun johonkin amerikkaisversioon, jossa oli vipinää, huumeita etc. Samoissa yhteyksissä mainittiin usein tämä Minnan Työmiehen vaimo ja Jotunin Huojuva talo. (Olen muuten itse kuullut puhuttavan aina 7 vuoden kriisistä, mutta en 8?)
VastaaPoistaOlen kuullut vaihdellen 7-8 vuoden kriisistä. Joskus puhutaan jopa 10 vuoden kriisistä.
PoistaKriisiä koko parisuhde :D
Täällä yksi pakkoluettaja esseiden kimpussa. Juuri tänään puhuimme opiskelijoiden kanssa Nukkekodista. Oppikirjassamme teoskatkelmassa tarkastellaan näytelmän parenteeseja. Viime vuonna eräs työpari teki Nukkekodista roomboxin, jossa barbie-Nora ystävineen nautiskeli teehetkestä. Saman ryhmän pari poikaa teki roomboxin Saiturista.
VastaaPoista