Kustantamo: Avain
Sivumäärä: 64
Pisteet: 4/5
Mistä minulle: arvostelukappale
Peruskoulun ensimmäisen luokkansa päättänyt poikani on jo jonkin aikaa kysellyt kiusallisia kysymyksiä ihmisen synnystä. En tarkoita kiusallisella vaivaannuttavia selityksiä lisääntymismekanismista ja siitä kuinka vauvat tulevat äidin mahasta ulos (tämä hoidettiin jo muutama vuosi sitten junassa isolla äänellä... Miksi nämä tapahtuvat aina julkisesti?), vaan sitä että omat sanat loppuvat kesken.
Niinpä tartuimme yhdessä Jani Kaaron kirjoittamaan ja Väinö Heinosen kuvittamaan Evoluutio -kirjaan.
Evoluutio on siis lapsille suunnattu kirja elämän kehittymisestä miljoonien vuosien aikana. Erityisen taitavasti Kaaro onnistuu sivuuttamaan evoluutioteoriaan liittyvät uskonnolliset kysymykset. Kirjassa kyllä esitellään eri uskontojen ja aikojen näkemyksiä elämän synnystä, mutta Kaaro ei ota kantaa niihin sen kummemmin. Evoluutioteoria tuodaan esiin rehellisesti yhtenä (joskin melko todennäköisenä selityksenä) elämän synnystä ja myös teorian aukkokohdista kerrotaan lyhyesti.
Pulmallisinta minun mielestäni on se, että minkä ikäisille tämä sopii. Evoluutio on paikoin hyvin yksityiskohtainen ja ainakin 8-vuotiaalle piti taustoittaa sanoja aika paljon: alkemisti, arkkipiispa, munkki, luontoteologi, hermoneste, geeni, hiilidioksidi, metaani... Lisäksi kirjassa on aivan hurjan paljon termejä, joilla nimetään aikakausia (proterotsooisesta aikakaudesta pleistoseeniepookkikauteen) ja henkilöiden nimiä. Ydintarinassahan kulkee pikku-Charles Darwin, joka nukkumaankäydessään jäi miettimään kuinka elämä syntyi. Taustatarina jäi harmillisen vähäiselle huomiolle.
Toisaalta kuinka moni jo vaikeaakin termistöä ymmärtävä haluaa tarttua näin selvästi lastenkirja-muotoon tehtyyn tietokirjaan? Soisin kyllä tarttuvan, sillä kyllä tämä viihdytti myös aikuista. Minä en esimerkiksi tiennyt, että täällä pohjoisessa asuvilla ihmisillä laktaasi-entsyymi jatkaakin toimintaansa eikä lakkaa toimimasta noin viiden vuoden iässä! Tästä syystä useimmat meistä voivat juoda maitoa aikuisiällä.
Mutta termiähkystä selvittiin. Termejä voi oikoa ja joissakin tapauksissa hypätä ylikin. Ja lapsi ei noista termeistä tuntunut juuri häiriintyvän. Ehkä ärtymistäni selitti se, että oma kieleni tahtoi mennä paikoin pahasti solmuun.
Kiitosta jaan selkeistä luvuista ja osioista. Osioita kirjassa on neljä (Mitä on evoluutio?, Geenit ja evoluutio, Elämän synty ja Ihmisen tarina) ja näillä sitten useampia alalukuja. Näin pystyimme helposti pilkkomaan lukuhetkeä pieniin osiin ja keskustelemaan aiheesta.
Eniten meitä molempia ihastutti Väinö Heinosen metka kuvitus.
Kuvitus toi tekstiin säväyksen huumoria ja yksityiskohdissakin riitti bongailtavaa.
Evoluutiosta juttua myös:
Järjellä ja tunteella
Lumiomena
Kujerruksia
Sinisen linnan kirjasto
Sivumäärä: 64
Pisteet: 4/5
Mistä minulle: arvostelukappale
Peruskoulun ensimmäisen luokkansa päättänyt poikani on jo jonkin aikaa kysellyt kiusallisia kysymyksiä ihmisen synnystä. En tarkoita kiusallisella vaivaannuttavia selityksiä lisääntymismekanismista ja siitä kuinka vauvat tulevat äidin mahasta ulos (tämä hoidettiin jo muutama vuosi sitten junassa isolla äänellä... Miksi nämä tapahtuvat aina julkisesti?), vaan sitä että omat sanat loppuvat kesken.
Niinpä tartuimme yhdessä Jani Kaaron kirjoittamaan ja Väinö Heinosen kuvittamaan Evoluutio -kirjaan.
Evoluutio on siis lapsille suunnattu kirja elämän kehittymisestä miljoonien vuosien aikana. Erityisen taitavasti Kaaro onnistuu sivuuttamaan evoluutioteoriaan liittyvät uskonnolliset kysymykset. Kirjassa kyllä esitellään eri uskontojen ja aikojen näkemyksiä elämän synnystä, mutta Kaaro ei ota kantaa niihin sen kummemmin. Evoluutioteoria tuodaan esiin rehellisesti yhtenä (joskin melko todennäköisenä selityksenä) elämän synnystä ja myös teorian aukkokohdista kerrotaan lyhyesti.
Pulmallisinta minun mielestäni on se, että minkä ikäisille tämä sopii. Evoluutio on paikoin hyvin yksityiskohtainen ja ainakin 8-vuotiaalle piti taustoittaa sanoja aika paljon: alkemisti, arkkipiispa, munkki, luontoteologi, hermoneste, geeni, hiilidioksidi, metaani... Lisäksi kirjassa on aivan hurjan paljon termejä, joilla nimetään aikakausia (proterotsooisesta aikakaudesta pleistoseeniepookkikauteen) ja henkilöiden nimiä. Ydintarinassahan kulkee pikku-Charles Darwin, joka nukkumaankäydessään jäi miettimään kuinka elämä syntyi. Taustatarina jäi harmillisen vähäiselle huomiolle.
Toisaalta kuinka moni jo vaikeaakin termistöä ymmärtävä haluaa tarttua näin selvästi lastenkirja-muotoon tehtyyn tietokirjaan? Soisin kyllä tarttuvan, sillä kyllä tämä viihdytti myös aikuista. Minä en esimerkiksi tiennyt, että täällä pohjoisessa asuvilla ihmisillä laktaasi-entsyymi jatkaakin toimintaansa eikä lakkaa toimimasta noin viiden vuoden iässä! Tästä syystä useimmat meistä voivat juoda maitoa aikuisiällä.
Mutta termiähkystä selvittiin. Termejä voi oikoa ja joissakin tapauksissa hypätä ylikin. Ja lapsi ei noista termeistä tuntunut juuri häiriintyvän. Ehkä ärtymistäni selitti se, että oma kieleni tahtoi mennä paikoin pahasti solmuun.
Kiitosta jaan selkeistä luvuista ja osioista. Osioita kirjassa on neljä (Mitä on evoluutio?, Geenit ja evoluutio, Elämän synty ja Ihmisen tarina) ja näillä sitten useampia alalukuja. Näin pystyimme helposti pilkkomaan lukuhetkeä pieniin osiin ja keskustelemaan aiheesta.
Eniten meitä molempia ihastutti Väinö Heinosen metka kuvitus.
Suosikkiaukeamani työkalujen käytön kehityksestä! |
Evoluutiosta juttua myös:
Järjellä ja tunteella
Lumiomena
Kujerruksia
Sinisen linnan kirjasto
Kommentit
Lähetä kommentti