Sofi Oksanen: Baby Jane (2005)

Kustantamo: WSOY
Sivumäärä: 231
Pisteet: 3/5
Mistä minulle: oma ostos

Tästä tulikin nyt vähän Sofi-viikonloppu, mutta käyhän se näinkin. Baby Janen luin kyllä muutamia päiviä sitten jo, mutta vasta nyt ehdin siitä bloggaamaan. Kirja on myös yksi Kuusi kovaa kotimaista -haastettani.

Nyt on sitten tätä uusinta vailla kaikki Oksasen kaunokirjalliset teokset luettu. Rehellisesti sanoen Puhdistus on näistä paras, Baby Jane jäi hyvin keskinkertaiseksi.

Baby Jane kertoo kahden naisen suhteesta. Nimettömäksi jäävän kertojan ja erittäin pahasta paniikkihäiriöstä kärsivän Pikin suhde tuskallinen. Kertoja käy aina Pikin luona, Piki juo silloin aina, mutta Piki on Helsingin coolein lepakko, jota kaikki rakastavat.
Hiljalleen kertojalle valkenee se seikka, että Piki ei käy esimerkiksi kaupassa, vaan sen hoitaa hänen lähellä asuva exänsä Bossa. Kertojaa alkaa ahdistaa Pikin juominen ja toteutumattomat lupaukset, kuten Linnanmäen reissu. Rahaa kaksikko ansaitsee myymällä käytettyjä alushousuja ja muita vastaavia fetissivälineitä.

Minua jäi ensin häiritsemään kirjan nimi. Kirjassa vilahtaa kerran elokuva What Ever Happened To Baby Jane, ja jotenkin kirjan nimi kai liittyy siihen. Googlailu auttoi ja näin varmaan onkin. Kuten Puhdistus -elokuvasta postatessani sanoin, en ole elokuvaihminen, joten tämäkin suuruus on mennyt minulta täysin ohi ja näin ollen kirjan nimi jäi tyhjäksi.

Baby Jane ei ollut huono teos, mutta ei siinä ollut mitään erityisiä ansioitakaan. Oksanen kuvaa Pikin ja kertojan suhdetta ja sen romuttumista ihan hyvin, mutta tarina ei onnistunut säväyttämään erityisemmin. Suhteen molemmat osapuolet ovat jonkin sortin mielenterveysongelmaisia, mutta olisin kaivannut syvempää selitystä ja taustoittamista. Nyt sitä ei ollut ja näin myötätunto ja eläytyminen jäivät syntymättä. Välillä suorastaan tuntui siltä, että voisi todella sanoa sen mitään-ymmärtämättömän-ja-tunteettoman -sanan; ryhdistäydy!
Tiedän, että masentunut ei voi noin vain ryhdistäytyä ja mennä töihin. Tarkoitan tällä nyt vain sitä tunnetasoa, mikä jäi kirjan henkilöitä kohtan.

Kirjan keskeisiä teemoja ovat yhteiskunnan suhtautuminen mielenterveysongelmaisiin, lesboseksuaalisuus ja vankeus. Näistä onnistunein minusta on vankeuden teema, joka saa monta ulottuvuutta. Vankila on niin koti, ihan ehta vankila kuin ihmissuhteetkin. Kirjan kansi (Elina Warstan käsialaa) kuvastaa tätä myös hyvin.

Eipä tästä sen kummempia. Tulipahan luettua. Jos ylläolevat teemat kiinnostavat, niin on tämä ihan lukemisen arvoinen teos. Jos ei, niin ei menetä mitään, vaikka tämä väliin jäisikin.

Kommentit

  1. Luin itse kesällä Baby Janen, ja olin kyllä samaa mieltä! Esimerkiksi Puhdistukseen verrattuna kirja on hyvin keskinkertainen, eikä yhtä terävä ja hiottu.

    Aihepiiri oli kuitenkin minulle aivan uusi, joten sinänsä mielenkiintoinen lukukokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin Baby Janen ihan ensimmäisenä Sofi Oksasen kirjoista ja suoraan sanottuna se melkein jäi kesken. Bulimiaa on ja lesboja on mutta pitäisi olla jotain muutakin taustaa näille ihmisille. Tavikselle oli ihan ufo juttu ja tosi vastenmielinen.No sehän on vaikuttanut silloin, mutta en ehkä lue oksennellakseni:/

      Poista
    2. Nimenomaan se terävyys ja viimeinen hionta puuttui tästä.

      Poista
  2. Ei todellakaan parasta Oksasta tämä, mutta muistan kirjan lukeneeni yhdeltä istumalta, joten ainakin se piti otteessaan. Ja siinähän oli se Holen laulu, jota vatkattiin edes takaisin. Mun piti kirjan jälkeen biisi etsiä ja tykästyin - enemmän biisiin kuin kirjaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh :D
      Ja jouhevasti tarina kyllä eteni ja minäkin luin tämän päivässä.

      Poista
  3. Minuun Baby Jane taisi upota hiukkaisen enemmän, mutta tämä ei ole mikään erityisromaani, jota lukisin toistamiseen. En tosin lukisi Puhdistustakaan uudelleen. Baby Jane muistuttaa monen kirjailijan esikoisteosta; jollakin tavalla omaan elämään liittymistä, nuoruutta, itsensä etsimistä jne. jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Olisi luullut, että Baby Jane olisi ollut ensin ja sitten vasta Stalinin lehmät. Mutta mistä sitä tietää, vaikka ne olisi kirjoitettukin niin päin :)

      Poista
  4. Minä luin tämän odotellessani Puhdistuksen vapautumista kirjastosta. Ei herättänyt sen kummempia riemunkiljahduksia, ihan luettava, mutta ei mitenkään mieleen jäävä. Puhdistus oli onneksi positiivinen yllätys, ennakkoluulot joutivat romukoppaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tosiaan hyvin erilainen kuin Puhdistus!

      Poista
  5. mielipiteet kullakin itse en vaivautunut lukemaan puhdistutsta loppuun asti mutta vauva jane oli aika hyvä ei kovin realistinen mutta hyvä Heh:D ei ollut kyllä kovin hyvin kirjoitettu tämä postaus mutta hauskaa lukemista silti ehehe

    VastaaPoista

Lähetä kommentti