Suomennos: Tarja Roinila
Kustantamo: Otava
Sivumäärä: 187
Pisteet: 1/5
Mistä minulle: kirjasto
En tiedä itkisinkö vai nauraisinko. Yleisesti ottaen eroottisen kirjallisuuden on kaiketi tarkoitus kiihottaa jollakin tavalla, mutta se ei käynyt kyllä mielessäkään tämän teoksen kanssa.
Tartuin tähän kirjastossa hetken mielijohteesta. Tämä löytyi kauhuosastolta ja takakannessa tätä kuvataan räävittömän seksuaaliseksi romaaniksi goottilaisen kauhuromaanin syntysijoilta. Kiinnostavaa!
Tarinassa seikkailevat oikeat historialliset henkilöt ja juoni perustuu osin oikeaan historialliseen tapahtumaan. Nimittäin siihen kuuluisaan kohtaamiseen Geneve-järven rannalla, jossa Mary, John ja George päättivät keksiä kauhutarinoita. Syntyi sellaisia teoksia kuin Frankenstein ja Vampyyri (johon palataan Morren maailmassakin vielä marraskuun aikana!). Tämän teoksen tekijä on sitten vähän värittänyt tarinaa.
Hurskaat sisaret kertoo John Polidorista, Vampyyrin kirjoittajasta ja siitä miten Vampyyri -teos syntyi. Eroottiseksi mainittu romaani kertoo spermanjanoisesta hirviöstä ja hänen kahdesta sisarestaan. Polidori näyttäytyy tässä pilkattuna ja kaikin puolin säälittävänä miehenä. Lord Byronin huvilassa tuolla Geneve-järvellä hän alkaa saada kirjeitä Annette Legrandilta, joka kertoo omaa tarinaansa. Hän on se hirviö, joka tarvitsee eläkseen "elämän eliksiiriä", mutta koska hän on kuvottavin olento mitä maa päällään kantaa, on sen hankkiminen vähän työlästä.
Enempää teidän ei tarvitse juonesta tietääkään. Ette edes halua tietää. Uskokaa huviksenne.
Pisteistäkin voitte arvata, ettei tämä teos ollut mielestäni kovinkaan kaksinen. Jo rakennetasolla tämä on aika onneton; epätasainen, epäolennaisia seikkoja venyttävä ja tylsä. Ihan alussa on kohtaus, jossa Mary hyppää alasti miehensä syliin ja lord Byron nuolee Maryn sisaren märkää ihoa. Palvelija passittaa heidät huoneisiinsa ja se siitä. Seuraavan kerran mitään seksiin viittaavaakaan on joskus teoksen puolessa välissä ja alun kohtaus jää täysin irralliseksi ja tarpeettomaksi.
Sen jälkeen Polidori alkaa saada näitä mystisiä kirjeitä, joissa Annette kertoo elämästään. Tylsää, tylsää, tylsää... Annette kertoo kotiopettajan hiplailusta, yhdestä murhasta (sisältää myös onanointia kiväärin kanssa, kuinka kiihottavaa!) ja lopulta Polidorin kanssa tekemästään sopimuksesta. Varsinaisia seksikohtauksia on neljä kappaletta ja nekin aika lyhyitä ja onnettomia.
Tässä eräs oiva sitaatti (s. 157):
Annette Legrand avasi nappi kerrallaan Polidorin housunsepaluksen ja otti käteensä laihan mutta hauskannäköisen sotasaliin, joka muistutti lähinnä ujoa herkkusientä.Olen sanaton.
Kommentit
Lähetä kommentti