Hiukan novellipohdintaa täältä marraskuun viime metreiltä.
Novelleja koitetaan saada nyt uuteen nostoon. Yksi isoimpia projekteja on Nuoren Voiman Liiton Novelli palaa! -hanke. Eihän hankkeesta voi olla kuin iloinen!
Tajusin itse novellien perään vasta yliopisto-opinnoissa novellikurssin käytyäni. Kyseiseillä kurssilla siis luettiin kotimaisia novelleja "Jotunista Nopolaan" -kurssinimekkeen alla. Varsinaista suosikkinovellistia minulle ei ole kehkeytynyt. Paitsi ehkä Stephen King, mutta Kingillä on muutenkin erityisasema kirjasydämessäni.
Henkilökohtaisesti harmittaa, kun novelleja tunnutaan lukevan niin vähän. Ne, jos mitkä, sopivat muutenkin hyvin nykyiseen hektiseen elämänmenoon. Vain muutaman minuutin uhrauksella voi saada kokonaisen tarinan!
Nykyisin minullakin on aina jokin novellikokoelma kesken. Aloitin eilen juuri uuden ja sulattelen vieläkin sitä ensimmäistä tarinaa. Siinä oli jotakin mykistävää. Hämmästelen novellien kohdalla aina sitä, kuinka pienessä tekstimäärässä voi sanoa niin paljon. No... Siitä antologiasta myöhemmin lisää.
Luen novelleja erityisen mielelläni kun saan jonkun romaanin loppuun enkä halua heti perään aloittaa uutta. Novelli on silloin oivallinen keino saattaa ajatusantennit uudelle taajuudelle.
Opettelen nyt myös itse kirjoittamaan novelleja. Se on minulle vaikea tekstilaji, mutta haastan itseäni mielelläni. Novellin kirjoittaminen antaa myös paljon. Se ei (ehkä) vaadi vuosien työstämistä, vaan valmistuu vähän nopeammin. Novelleihin voi upottaa kaikki ne pikkuideat, jotka eivät kantaisi ihan romaanin vertaa. Toisaalta novelli voi kantaa isojakin ajatuksia, jotka voisi laventaa monisatasivuiseksi romaaniksi. Novelli opettaa tiivistämään ja hiomaan hyvin huolellisesti. Novelli ei anna löysäilyä anteeksi.
Ensimmäinen novellini on nyt nähnyt ihan julkisenkin päivänvalon. Usva -verkkolehden tuorein numero ilmestyi eilen. Ja siellä se Metsän kuningatar keikkuu kirjailijanimelläni Hanna Morre. Usva on ilmainen verkkolehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kirjoittajakaartissa on niin tunnettuja konkareita (kuten Tapani Bagge, Marko Hautala, Boris Hurtta, Jukka Laajarinne, Sari Peltoniemi, Tiina Raevaara...) kuin meitä uutukaisiakin. Maasta se pienikin ponnistaa.
Käykää kurkkaamassa! Siellä on hienoja tarinoita.
Etenkin spefi-kirjoittajalle novelli on usein väylä, jolla aloittaa. Kauhussa etenkin tuntuu olevan paljon novelleja ja novellisteja: Edgar Allan Poesta ja H. P. Lovecraftista alkaen Clive Barkerin kautta Stephen Kingiin ja Joe Hilliin. Kyllä novelleja maailmassa piisaa!
Lisää ilmaisia verkossa ilmestyneitä novelleja voi kurkata vaikka Uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion -sivuilta. Siellä ilmestyy Kultakuoriainen -lehti, jonka dekkarinumero ilmestyi nyt marraskuun alussa.
Novelleista on tehnyt haasteen myös Velma Kirjava kukko -kulttuuriblogissaan. Haasteeseen sopivia novelleja löytyy siis ihan muutaman klikkauksen ulottuvilta!
...
Noh! Menkääs lukemaan siitä! Hus!
Novelleja koitetaan saada nyt uuteen nostoon. Yksi isoimpia projekteja on Nuoren Voiman Liiton Novelli palaa! -hanke. Eihän hankkeesta voi olla kuin iloinen!
Tajusin itse novellien perään vasta yliopisto-opinnoissa novellikurssin käytyäni. Kyseiseillä kurssilla siis luettiin kotimaisia novelleja "Jotunista Nopolaan" -kurssinimekkeen alla. Varsinaista suosikkinovellistia minulle ei ole kehkeytynyt. Paitsi ehkä Stephen King, mutta Kingillä on muutenkin erityisasema kirjasydämessäni.
Henkilökohtaisesti harmittaa, kun novelleja tunnutaan lukevan niin vähän. Ne, jos mitkä, sopivat muutenkin hyvin nykyiseen hektiseen elämänmenoon. Vain muutaman minuutin uhrauksella voi saada kokonaisen tarinan!
Nykyisin minullakin on aina jokin novellikokoelma kesken. Aloitin eilen juuri uuden ja sulattelen vieläkin sitä ensimmäistä tarinaa. Siinä oli jotakin mykistävää. Hämmästelen novellien kohdalla aina sitä, kuinka pienessä tekstimäärässä voi sanoa niin paljon. No... Siitä antologiasta myöhemmin lisää.
Luen novelleja erityisen mielelläni kun saan jonkun romaanin loppuun enkä halua heti perään aloittaa uutta. Novelli on silloin oivallinen keino saattaa ajatusantennit uudelle taajuudelle.
Opettelen nyt myös itse kirjoittamaan novelleja. Se on minulle vaikea tekstilaji, mutta haastan itseäni mielelläni. Novellin kirjoittaminen antaa myös paljon. Se ei (ehkä) vaadi vuosien työstämistä, vaan valmistuu vähän nopeammin. Novelleihin voi upottaa kaikki ne pikkuideat, jotka eivät kantaisi ihan romaanin vertaa. Toisaalta novelli voi kantaa isojakin ajatuksia, jotka voisi laventaa monisatasivuiseksi romaaniksi. Novelli opettaa tiivistämään ja hiomaan hyvin huolellisesti. Novelli ei anna löysäilyä anteeksi.
Ensimmäinen novellini on nyt nähnyt ihan julkisenkin päivänvalon. Usva -verkkolehden tuorein numero ilmestyi eilen. Ja siellä se Metsän kuningatar keikkuu kirjailijanimelläni Hanna Morre. Usva on ilmainen verkkolehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kirjoittajakaartissa on niin tunnettuja konkareita (kuten Tapani Bagge, Marko Hautala, Boris Hurtta, Jukka Laajarinne, Sari Peltoniemi, Tiina Raevaara...) kuin meitä uutukaisiakin. Maasta se pienikin ponnistaa.
Käykää kurkkaamassa! Siellä on hienoja tarinoita.
Etenkin spefi-kirjoittajalle novelli on usein väylä, jolla aloittaa. Kauhussa etenkin tuntuu olevan paljon novelleja ja novellisteja: Edgar Allan Poesta ja H. P. Lovecraftista alkaen Clive Barkerin kautta Stephen Kingiin ja Joe Hilliin. Kyllä novelleja maailmassa piisaa!
Lisää ilmaisia verkossa ilmestyneitä novelleja voi kurkata vaikka Uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion -sivuilta. Siellä ilmestyy Kultakuoriainen -lehti, jonka dekkarinumero ilmestyi nyt marraskuun alussa.
Novelleista on tehnyt haasteen myös Velma Kirjava kukko -kulttuuriblogissaan. Haasteeseen sopivia novelleja löytyy siis ihan muutaman klikkauksen ulottuvilta!
...
Noh! Menkääs lukemaan siitä! Hus!
Kommentit
Lähetä kommentti