Nancy Jewell: Peikot hassulla päällä (1996 / 2004)

Silly Times with Two Silly Trolls
Suomennos: Sirkka Kurki-Suonio
Kustantamo: WSOY
Sivumäärä: 48
Pisteet: 3½ /5
Mistä minulle: kirjasto

Luvattoman kauan koskemattomana ollut Lukudiplomihaaste saa nyt minun ja Larin ensimmäisen yhteisen kirjan postauksen.

Olemme siis valikoineet 1.-2. luokkalaisille suunnatuista kirjoista seitsemän kirjaa ja Peikot hassulla päällä edustaa runoutta ja kuuluu Satusoppa -kategoriaan (sadut, lorut, runot). Kirjan on kirjoittanut Nancy Jewell ja kuvituksesta vastaa Lisa Thiesing.

Lisäksi teimme tehtävän, jossa piti valita suosikkiruno ja piirtää siitä. Annoin Larin valita ja pääosin piirtääkin. Minä autoin lähinnä värittämisessä, mutta taiteellinen jälki on ehdottomasti enemmän Larin.

Peikot hassulla päällä on ohkainen vihkomainen kirja, jossa riimitellään. Lari rakastaa riimejä ja keksii niitä usein itsekin. Kirjassa on kolme tarinaa: Siellä ja Täällä, Liukkaalla jäällä, ja Kello. Ensimmäisessä pohditaan sitä, mikä on "siellä" ja "täällä". Toisessa ulkoillaan ja kolmannessa ihmetellään pysähtynyttä kelloa.

Pyysin Laria kirjoittamaan oman raporttinsa tästä kirjasta. En kertonut etukäteen mitä mieltä minä olin ja Lari on kirjoittanut osuutensa ennen minua. Pistän sen tähän täysin sellaisena kuin olen sen saanut. En korjaa kirjoitusvirheitä tai muutakaan.

kirja oli loistava runo kohta oli mun lemppari ja hassu juttu oli se kun tupsu ei ymmärtänyt mitä siellä ja täällä oikein tarkoittaa ja kello jakso oli myös hassu nipsu ja tupsu olivat luulleet että kello oli 5 ja se oli koko ajankin! Siinä oli raportti peikot hassulla päällä kirjasta.

Minä en ollut ihan näin haltioitunut. Kysyin Larilta pisteytyksestä. Hän antaisi neljä pistettä ja minä kolme, joten loppuarvosana on siltä väliltä 3½.

Pidin kuvituksesta, mutta tekstitaso ei oikein vakuuttanut. Riimittelyä välillä oli ja välillä ei ollut. Koko teksti tuntui aika kömpelöltä. Olisi kiinnostavaa tietää, onko alkuperäisteksti ollut kokonaan riimillinen.

Tupsu katsoi vasemmalle, ja hän katsoi oikealle. Hän katsoi ylös ja alas ja joka puolelle.-Minä en kyllä näe sinua, Tupsu huusi.-Et sinä voikaan nähdä minua, Nipsu huusi.-Miksi? Tupsu huusi.-Koska sinä et ole täällä minua näkemässä.(s. 14-15)

Onkin hauska huomata, kuinka tällainen ei häirinnyt lasta lainkaan. Lari keskittyi lähinnä itse tarinaan ja sen hassuuteen. Kielestä viis. No niinhän sen tietysti pitääkin olla. Tylsät aikuiset vain nysväävät pilkun parissa.

Tarinat olivat minustakin hauskoja. Etenkin Kello, jossa koitettiin elää sen mukaan, että kello oli koko ajan viisi. Vasta lopussa peikot oivalsivat asian oikean tolan.

Taiteilija työssään. (Miksi lattia on lasten mielestä kivoin paikka?)

Ensimmäinen kirja tehtävineen on siis suoritettu! Tämä on kiinnostavampaa kuin osasin odottaakaan juuri makueroavaisuuksiemme vuoksi. Saa nähdä, mitä pidämme seuraavasta...