Kustantamo: WSOY
Sivumäärä: n. 30 (ei numerointia)
Pisteet: 2½ /5
Luvassa taas Lukudiplomin parissa ahkerointia! Enää onkin tämän jälkeen vain kaksi kirjaa jäljellä minun ja Larin yhteisessä osuudessa.
Kiipeilyteline -tarjottimelta valikoitui Salla Savolaisen teos Maikki ja kellarin kummitukset. En kyllä oikein ymmärrä, miksi tämä on ko. tarjottimella, jota kuvataan näin: "Koulumaailma voi olla monimutkainen juttu ja niin on kiipeilytelinekin. Tutustu vaikka keksijä Patentti-Arviin ja hänen hauskaan purjeautokeksintöönsä."
Ei tässä ole mitään monimutkaista juttua, erikoista keksintöä tai kytköstä koulumaailmaankaan.
Luulen, että Lari valikoi tämän kummitusten houkuttelemana ja pettymys on vähän sen mukainen:
Ei juuri siis irronnut raporttiakaan.
Maikki ja kellarin kummitukset kertoo Maikki-tytöstä, joka kerää kangaspalakokoelmaa. Kotona aikuisilla ja sisaruksilla on omat kiireensä ja Maikki tuntuu olevan vain tiellä. Loukkaantuneena Maikki piiloutuu kellariin ja sieltä löytyykin aarre tilkkukokoelmaan; ihanaa kangasta, jossa on helmiäkin! Siitähän on pakko leikata pala tilkkukokoelmaan.
Kun Maikkia sitten urakalla etsitään, aiheutuu siitä kommelluksia. Irma-koirakin saa hääpukuriemusta osansa.
Kummituksillakin tarinassa on osansa. Kellarissa näkyy piilossa pääkallo, hirviöitä ja kummitus, mutta ne ovat ja jäävät vain taustalle. Se kirvoitti pettymyksen. Ja täytyy myöntää, että oli se pettymys vähän minullekin. Taisimme olla Larin kanssa liian isoja tälle kirjalle. 3+ -vuotiaat ovat ehkä paremmin osuvaa kohderyhmää. WSOY:n sivuillakin puhutaan 4–5 -vuotiaista, joten minusta tämä on vähän 1.–2. luokkalaisten aliarvioimista. Kirjan vikahan se ei tietysti tässä tapauksessa ole.
Maikki ja kellarin kummitukset sisältää tietysti opetuksenkin. Hääpuku on vain kangasta, vaikka sen leikkaamisesta tulee paha mieli äidille. Muistot ovat tärkeitä ja äidin voi lepyttää kakulla. Maikkia rakastetaan, vaikka hänelle ei juuri silloin riittänyt huomiota kun hän olisi sitä kaivannut. Plaaplaaplaa.
Minä antaisin kolme pistettä, Lari kaksi. Tulos on siis 2½. Ei erityisen huono, mutta ei erityisen hyväkään. Osui väärään kohderyhmään.
Tehtävänkin Lari teki:
Lehdestä leikattiin tarinaan sopivia kuvia.
Sivumäärä: n. 30 (ei numerointia)
Pisteet: 2½ /5
Luvassa taas Lukudiplomin parissa ahkerointia! Enää onkin tämän jälkeen vain kaksi kirjaa jäljellä minun ja Larin yhteisessä osuudessa.
Kiipeilyteline -tarjottimelta valikoitui Salla Savolaisen teos Maikki ja kellarin kummitukset. En kyllä oikein ymmärrä, miksi tämä on ko. tarjottimella, jota kuvataan näin: "Koulumaailma voi olla monimutkainen juttu ja niin on kiipeilytelinekin. Tutustu vaikka keksijä Patentti-Arviin ja hänen hauskaan purjeautokeksintöönsä."
Ei tässä ole mitään monimutkaista juttua, erikoista keksintöä tai kytköstä koulumaailmaankaan.
Luulen, että Lari valikoi tämän kummitusten houkuttelemana ja pettymys on vähän sen mukainen:
Annan valitettavasti 2 tähteä maikki ja muut eivät huomanneet pääkalloa ja muita hirviöitä. En kovi osaa raporttoida mutta millä väliä. Olihan se surullista että Maikin äitin hää puku meni likaseksi.
Ei juuri siis irronnut raporttiakaan.
Maikki ja kellarin kummitukset kertoo Maikki-tytöstä, joka kerää kangaspalakokoelmaa. Kotona aikuisilla ja sisaruksilla on omat kiireensä ja Maikki tuntuu olevan vain tiellä. Loukkaantuneena Maikki piiloutuu kellariin ja sieltä löytyykin aarre tilkkukokoelmaan; ihanaa kangasta, jossa on helmiäkin! Siitähän on pakko leikata pala tilkkukokoelmaan.
Kun Maikkia sitten urakalla etsitään, aiheutuu siitä kommelluksia. Irma-koirakin saa hääpukuriemusta osansa.
Kummituksillakin tarinassa on osansa. Kellarissa näkyy piilossa pääkallo, hirviöitä ja kummitus, mutta ne ovat ja jäävät vain taustalle. Se kirvoitti pettymyksen. Ja täytyy myöntää, että oli se pettymys vähän minullekin. Taisimme olla Larin kanssa liian isoja tälle kirjalle. 3+ -vuotiaat ovat ehkä paremmin osuvaa kohderyhmää. WSOY:n sivuillakin puhutaan 4–5 -vuotiaista, joten minusta tämä on vähän 1.–2. luokkalaisten aliarvioimista. Kirjan vikahan se ei tietysti tässä tapauksessa ole.
Maikki ja kellarin kummitukset sisältää tietysti opetuksenkin. Hääpuku on vain kangasta, vaikka sen leikkaamisesta tulee paha mieli äidille. Muistot ovat tärkeitä ja äidin voi lepyttää kakulla. Maikkia rakastetaan, vaikka hänelle ei juuri silloin riittänyt huomiota kun hän olisi sitä kaivannut. Plaaplaaplaa.
Minä antaisin kolme pistettä, Lari kaksi. Tulos on siis 2½. Ei erityisen huono, mutta ei erityisen hyväkään. Osui väärään kohderyhmään.
Tehtävänkin Lari teki:
(klikkaa kuvaa suuremmaksi) |
Kommentit
Lähetä kommentti