Suomennos: Kaija Pakkanen
Kustantamo: Tammi
Sivumäärä: n.30 (ei sivunumerointia)
Pisteet: 3½ /5
Mistä minulle: kirjasto
Lukudiplomi-kirjan aika taas. Minun ja Larin yhteinen Lukudiplomi-projekti edistyy näemmä paremmin kuin pelkästään oma diplomini. Ei kai pitäisi olla yllättynyt. Lari jaksaa ahkerasti aina ajoittain muistuttaa tästä projektistamme.
Viiru ja Pesonen onkin varmasti monelle jo tuttu. Itse en näitä lapsena lukenut, sillä näitä suomennettiin myöhään, mutta aikoinaan päiväkodissa työskennellessäni sain tutustua tähän hassunkuriseen kaksikkoon.
Viiru ja Pesonen kettujahdissa on lyhyehkö tarina siitä, kuinka Pesosen naapuri Kosonen varoittaa kanavarkaana kunnostautuneesta ketusta. Viiru ja Pesonen ryhtyvät virittämään ansaa ketulle, mutta kaikki ei tietenkään suju kuten suunnitelmissa oli. Pesosella on tavarat jatkuvasti hukassa, mutta onneksi Viiru-kissa tietää missä mikin on. Tuloksena on suorastaan räjähtävä ansa.
Lari kertoo oman arvionsa näin:
Nooh 3 tähteä annan tälle kirjalle. Muksuna muistaakseni aikuinen luki tätä kirjaa kun olin päivä kodissa. Ehkä kettuja ei saa oikeasti tappaa Siitä voi joutuu oikeutee. Miten ihmessä Viiru Ja pesonen tekivät teko kanan ilma pallosta? miten se voi räjähtää kun kettu tulee? No niillä oli omat ideansa.
Tästä voinee päätellä, että jonkinlaisia uskottavuusongelmia tässä oli. Minua ne eivät häirinneet, mutta pikkukoululaiseni oli kriittisempi.
Pidän kovasti Nordqvistin piirrostyylistä. Mukavia yksityiskohtia piirroksissa on paljon ja ne kertovat välillä suorastaan omaa tarinaansa, mitä tekstissä ei tule ilmi. Mielestäni teoksessa on myös hyvää kieltä (kiitos tietysti myös suomentajalle); lasta ei pidetä tyhmänä eikä kieli ole lässyttävää.
Mikään huippu tämä ei kuitenkaan minunkaan mielestäni ollut. Tarina jäi vähän torsoksi. Antaisin neljä pistettä ja kun Lari antoi kolme, niin lopputulokseksi saadaan 3½.
Lukudiplomi-tehtävänä Lari piirsi kirjan jännittävimmän tapahtuman:
Oi, Viiru ja Pesonen ovat minusta kovin sympaattisia hahmoja. Pidän kovasti myös kirjojen pohjalta tehdyistä animaatioista, ja kävimmepä me poikaystävän kanssa taannoin katsomassa Viiru ja Pesonen -teatteriesityksenkin. :)
VastaaPoistaJonkun animaatiopätkän olen nähnyt minäkin ja oli hauska! :)
PoistaVoi ei, meidän lapset rakastavat Viirua ja Pesosta. Itseäni tämä sarja jostain syystä ärsyttää suuresti (en edes yritä avata ärsytystäni sen enempää, mutta ehkä se on se verkkaisuus). Mutta lapset löysivät Viirun ja Pesosen ensin lastenohjelmista, ja myöhemmin kirjat junan leikkivaunusta. Olen sitten myöntynyt lainaamaan monta eri kirjaa kirjastosta mukaan, kerta tästä tykätään...
VastaaPoistaSe on hilpeää, kun vanhemman ja lapsen maku on eri :D Meillä oli Myyrä-kirjojen kanssa sama.
PoistaHAaste sinulle blogissani - vastaa, jos siltä tuntuu :-)
VastaaPoista