Sivumäärä: 125
Pisteet: 3½ /5
Mistä minulle: arvostelukappale
Tähän romaaniin halusin tarttua jo sen nimen takia. Kirkkaat päivä ja ilta kuulosti niin kauniilta ja eteeriseltä. Houkuttelevalta. Teos lunastikin odotukseni niiltä osin, mutta en ollut täysin vakuuttunut. Tyytyväinen, mutten ihastunut.
Tarina kertoo vähän Edlasta, mutta oikeastaan enemmän hänen sisarestaan Iidasta. Iida on vastavalmistunut kansakoulun opettajatar vuonna 1938. Häntä puraisee kyy ja sillalla hän törmää salaperäiseen Eliakseen.
2000-luvulla Edla odottaa vain kuolemaansa. Mitäpä hän enää tässä maailmassa tekisi? Hän taas tapaa nuoren Viljamin, joka näyttää hämmentävän tutulta. Viljamilla taas on omat murheensa. Hän on saanut lyhyen tekstiviestin, joka mullistaa hänen elämänsä täysin ja peruuttamattomasti.
Kirkkaat päivä ja ilta on kaunis, eteerinen – ja aavistuksen ennalta-arvattava. Se ei kuitenkaan oikeastaan häiritse, sillä lukijana keskityin nautiskelemaan Nousiaisen kielestä ja tavasta kertoa tarinaa. Vuoroin mennään Iidan, Edlan ja Viljamin mukana. Asiat selviytyvät hiljalleen, mutta loppu jää avoimeksi ja paljolti lukijan tulkittavaksi. Mistä Viljamin tuttunnäköisyys johtui? Onko se vain Edlan päässä vai onko muita syitä? En ole varma, pidänkö ihan näin avoimesta lopusta.
Eniten tässä otti päähän taas tämä inhokkikliseeni; yhdestä kerrasta raskaaksi. Tässä kirjassa se tapahtuu peräti kahdesti! Auts. Auts. Auts. Tämä on tietysti henkilökohtainen murheenkryynini, että aina tartun tähän, mutta kyllä se ottaa päähän. (Aloitin muuten eilen yhden toisen kirjan ja siinäkin on sama juttu! Argh!!) Se on niin turn-off -klisee minulle, että se jättää pahan maun koko teoksesta. Luultavasti jopa tarpeettoman suuren teoksen muihin ansioihin nähden.
Tästä nillityksestäni huolimatta koin Kirkkaat päivä ja ilta -teoksen keskimääräistä hiukan paremmaksi romaaniksi. Se ei ole pituudella pilattu ja dramatiikkaakin on. Tarinan henkilöt jäivät minulle vähän etäisiksi, mutta jotenkin se tuntui asiaankuuluvalta. Etenkin Iidan osuuksista pidin paljonkin. Iidan asettuminen uuteen kylään tuoreena opettajattarena tuntui uskottavalta kuvaukselta.
Kannesta on sanottavaa hyvää ja pahaa. Kuva on mielettömän kaunis ja kuvaa kirjan tunnelmaa todella onnistuneesti. Kansikuvasta vastaa Satu Ketola. Mutta tuossa selkämyksessä on nimi "väärinpäin", kuten kuvassa näkyy! Hyvin ärsyttävää. Kirjahyllyssäni kun lähes kaikki muut ovat toisin. Siispä pidän tätä hyllyssä ylösalaisin, jotta nimeke selässä näkyy kuten muutkin.
Olisin halunnut pitää tästä romaanista enemmän, mutta kun ei, niin ei. Se on kerännyt jo varsin mukavasti kehuja muissa kirjablogeissa, kuten: Sinisen linnan kirjasto, Rakkaudesta kirjoihin, Kirjainten virrassa ja P.S. Rakastan kirjoja.
Nuori opettajatar innostuu! Täytynee hankkia tämä luettavaksi, olen nimittäin muitakin arvioita lueskellut ja ilmeisen tykätty tämä on ollut.
VastaaPoistaMinäkin inhoan tuota samaa kliseetä. Se on niin rasittava! Jotenkin, no, halpa kirjallinen konsti.
Sitähän se; halvalta ja laiskalta se maistuu.
PoistaMutta lukaise tämä ihmeessä! Etenkin tuo opettajuuskuvaus oli minusta ihana ja onnistunut.
Tämä odottaa noutajaa kirjastossa. Minulla on usein lyhyiden romaanien kohdalla ongelmana se, että henkilöt jäävät etäisiksi ja kirja loppuu ennen kuin ehdin kunnolla tarinaan uppoutua. Myönnän olevani hieman ennakkoluuloinen lyhyitä kirjoja (ja novelleja) kohtaan tämän vuoksi. Yritän välillä siedätyshoitaa itseäni ja pari kertaa olenkin viime aikoina yllättynyt todella positiivisesti, joten ehkä tämänkin kirjan kohdalla käy niin tai sitten ei.
VastaaPoistaKirjan nimi on kyllä kaunis. Jotenkin automaattisesti ajatuksissani se kääntyy kuitenkin muotoon "Kirkkaat päivät ja ilta", kai tuo adjektiivin muoto hämää.
Lyhyissä romaaneissa on tosiaan ihan oma rytminsä ja ne ovat siinä mielessä vaativampia, että lukija täytyy saada vedetyksi mukaan aika nopeasti.
PoistaKirjan nimi juontaa vanhasta vihkikaavasta :)
Itselleni tuli mieleen kirjan nimestä heti kaunis vanha laulu: Tulatuulantulitulitei, emme erkane konsaan ei, jonka viimeinen säe on:
PoistaJa kirkkaana päivä ja ilta.
Oh! Tuota en tiennytkään. Onkohan sekin vaikuttanut asiaan? :)
Poista