Kirjasyksy 2013

Näin alkukesän helleaallossa on hyvä kurkata syksyn kirjasatoon. Syksyhän tuppaa olemaan sitä astetta kiivastahtisempaa aikaa kirjarintamalla, joten tämä toimikoon taas hyvänä muistilistana, mitä aion mitä luultavimmin lukea jossakin vaiheessa.
Osahan näistä ilmestyy jo kesällä, kun taas osa kustantamoista on ilmoittanut kesällä ilmestyvät kirjansa jo kevätkatalogeissaan.

Art House / Jalava / Tietosanoma
Juri Nummelin (toim.): Kuun pimeä puoli  – suomalaisia ihmissusinovelleja (elokuu)
Ihmissusinovelleja! Pitääkö perustella lisää? Suomalaisia ihmissusinovelleja!

Kaija Unhola: Elämää koiran kanssa – Suomalainen koiraharrastus ennen ja nyt (joulukuu)
Jonkinasteisena ikikoiraihmisenä ja entisenä aktiiviharrastajana tämä tietysti kiinnostaa. En muista, että tällaista teosta olisi aiemmin edes tehty!

Atena
Pekka Matilainen: Kupoli (kesäkuu)
1400-luvun Italiaan sijoittuva jännitysromaani. Historiasta innostunut herää heti. Tiettävästi kirjailija ei ole sukua.

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Sielut kulkevat sateessa (lokakuu)
Eihän PIJ:n uutuutta voi jättää väliin kaiken kokemani jälkeen. Kustantaja lupaa kauhua ja psykologista trilleria. PIJ:n tietäen luvassa on jotakin häiriintynyttä. Lokakuuhun on pitkä aika, mutta ehdin ehkä välissä vihdoin nauttia Lumikko ja yhdeksän muuta -romaanin.

Avain
Vesa Haapala & Juhani Sipilä: Kiviaholinna (lokakuu)
Tutut opettajani kartoittavat suomalaisen romaanin vaiheita 1800-luvulta nykypäivään. Luultavasti luvassa on herkullinen ja sivistävä kattaus.

H. K. Riikonen & Sari Kivistö: Mitä jokaisen ihmisen tulee tietää antiikista (lokakuu)
Kyse ei ole huonekaluista, vaan ajasta. Antiikin Roomasta ja Kreikasta on sivistyksemme lähtöisin, joten kunnollinen perehtyminen on paikallaan. Ehkä opin ymmärtämään Odysseustakin paremmin?

Bazar
Karen Thompson Walker: Ihmeiden aika (elokuu)
Kuvaus erään perheen sopeutumisesta, kun maailma muuttuu. Maapallon pyörimisliike hidastuu ja sillä on seurauksensa niin luonnossa kuin ihmissuhteissakin.

Eowyn Ivey: Lumilapsi (syyskuu)
1920-luvun Alaskaan sijoittuva tarina lapsettomasta pariskunnasta, joka tekee lumesta itselleen lapsen. Mutta mitä tapahtuu, kun lapsi herääkin eloon?

Gummerus
Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu (syyskuu)
Tietysti uusi Alasalmi kiinnostaa, kun en mitään huonoa ole häneltä lukenut. Joenjoen laulussa on vieläpä varsin kiinnostava aihe; saamelaisuus. Ja se kun yhdistetään vielä historialliseen(kin) kerrontaan, niin se on siinä.

Pauliina Rauhala: Taivaslaulu (elokuu)
Lestadiolaisparin tarina. Kustantajan esittelyteksistä ei tullut sensaatiohakuisen tarinan puistatusta, vaan jotenkin jäi sellainen olo, että jotakin parempaa on luvassa kuin pelkkä kauhisteluromaani.

Marie NDiaye: Kolme vahvaa naista (syyskuu)
Kolmen erilaisen naisen tarina, joiden ympärille kietoutuu ranskalaisuus ja afrikkalaisuus. Tämä kuulosti vähintään yhtä lupaavalta ja kiinnostavalta kuin Chimamanda Ngozi Adichien romaanit.

Charlaine Harris: Veren muisti (elokuu)
Charlaine Harris: Veri kielellä (marraskuu)
Nämä eivät vaatine selityksiä.

Into
Pentti Haanpää: Ilmeitä isänmaan kasvoilla (elokuu)
Haanpää aikanaan vakuutti niin hyvin Noitaympyrä romaanillaan, joten tottahan novellikokoelmakin kiinnostaa.

Jonathan Lyons: Viisauden talo – Länsimaiden arabialainen perintö (lokakuu)
Keskiaikaisen Euroopan ollessa takapajula, oppia haettiin arabeilta. Näistä retkistä kertoo Jonathan Lyons. Kiehtovaa! Esim. Thor Heyerdahl on viitannut usein arabimaista haettuun sivistykseen.

Karisto
Simona Ahrnstedt: Unelmia ja yllätyksiä (kesäkuu)
Tämän piti ilmestyä jo aiemmin, mutta julkaisu viivästyikin. Nyt sitten uusi yritys. Historiallista hömppää luvassa siis. Tätä on verrattu itse Jane Austeniin - mutta eroottisemmalla latauksella.

M. L. Stedman: Valo valtameren yllä (heinäkuu)
Tarina sijoittuu 1900-luvun alkuun, jossa lapsettomuudesta kärsivä pariskunta pelastaa pienen vauvan haaksirikosta. Vuosia myöhemmin vauvan oikea äiti onkin selviytynyt ja vaatii lastaan takaisin. Mikä on oikein ja mikä väärin?

Magdalena Hai: Kellopelikuningas (kesäkuu)
Jee!! Vihdoin Kerjäläisprinsessan tarina jatkuu. Pakko jo tässä vaiheessa kehua kerrassaan lumoavaa kansikuvaa.

Like
Stefan Spjut: Staalo (kesäkuu)
Pohjoismaisista mytologioista ammentava jännityskertomus, jota verrataan Kingin varhaisempaan tuotantoon. Onko jättiläisiä oikeasti olemassa? 1970-luvulla mystisesti kadonneen pikkupojan kohtaloa selvitellään.

Glen Duncan: Viimeinen ihmissusi (syyskuu)
Jake on Lontoossa kaaottista elämää elelevä tyyppi, joka lajityyppinsä viimeisenä edustajana saa tappajat kannoilleen. Tunnustan, että tässä suhteessa luotan nyt erityisesti tähän siksi koska tämä on nimenomaan Liken listoilla. Se antaa luvan odottaa jotakin vähän erikoisempaa eikä hömppäviihdepainotteista romaania.

Rob Zombie: Salemin kirous (syyskuu)
Rob Zombie on minulle tuttu enemmän muusikkona, mutta enhän voi olla kiinnostumatta noituusaiheisesta romaanista. Zombien habitus antaa luvan odottaa astetta rankempaa, kauhupainotteista teosta.

Minerva
Johanna Aminoff-Winberg (toim.): Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut (syyskuu)
Katsaus suomalaisiin aatelissukuihin (1800- ja 1900-luvuilla) ja Ritarihuoneen toimintaan. Hyvin kiinnostavaa historiauteliaalle.

Myllylahti
Hilkka Ravilo: Terhi (marraskuu)
Hilkka Raviloa on niin paljon kirjablogistaniassa kehuttu, että ei voi olla kiinnostumatta. Jospa aloittaisi tästä? Lähihistoriallinen aspekti (1970-luku) kiinnostaa myös.

Antti Eronen: Operaatio: Harmageddon (elokuu)
Haastan itseni taas kotimaisella scifillä. Ollaan vuodessa 2204 ja luvassa on poliittista kieroilua. Pelissä lienee mukana muutakin.

Osuuskumma
(Tietysti esittelen kaikki Osuuskumman syysjulkaisut. Katalogikin on kohta julki. Hienoa kampetta tulossa!)
Aliette de Bodardin: Perhonen ja jaguaari (kesäkuu)
Nebula-voittajan novelleja. Vaihtoehtohistoriaa ja scifiä. Aliette de Bodardin on Finnconin kunniavieras tänä vuonna.

Jussi Katajala: Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita (kesäkuu)
Tästä olen kovasti tohkeissani. Hieno kokoelma historiasta ammentavia spefinovelleja. Osuu meikäläisen kiinnostuksen kohteisiin täysillä ja kovaa.

Samuli Antila: Kirveenkantajat (kesäkuu)
Myöhäisen kivikauden Suomeen sijoittuva tarina. Ahti ja Kettu etsivät Nahkasuun, suuren tietäjän, aarretta. Mutta tuoko aarre tarinoiden veroista valtaa ja voimaa?

J. S. Meresmaa: Aseenkantajan kunnia – Keskilinnan ritarit I (elokuu)
Hiukan erilainen ritaritarina, mihin perinteisesti on totuttu. Pienoisromaani, joka julkaistaan vain e-kirjana.

Janos Honkonen: Kaiken yllä etana (lokakuu)
Alempi virkamies unettomuuden kierteessä. Ei mitään erikoista? Mutta kun kaikkea vartioivat valtavat etanat, jotka seuraavat ihmisten liikkeitä. Jopas jotakin...

J. S. Meresmaa & Markus Harju (toim.): Steampunk! – Höyryä ja helvetinkoneita (lokakuu)
Höyrypunkia tarjolla taas! Steampunk! – Koneita ja korsetteja oli hieno pläjäys ja samalla linjalla jatketaan. Nyt jänskättää erityisen paljon, kun oma novellini on mukana myös. Iik!

Lisäksi on tietysti Ursula, joka ilmestyy viekoitellen juhannuksen tienoilla ja uudestaan joulukuussa. Sähköisenä ja ilmaiseksi!

Otava
Laila Hirvisaari: Me, keisarinna (syyskuu)
Tämä on jatkoa Minä, Katariina -romaanille, joka siis kertoo suosikkikuninkaallisestani Katariina II Suuresta. Katariina kruunataan keisarinnaksi. Mitä sitten tapahtuu?

Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat (syyskuu)
Koska Adichie. Romaani, joka kertoo Ifemelusta, joka tasapainoilee amerikkalaisuuden ja afrikkalaisuuden välillä. Luvassa lienee romantiikkaakin, mutta mikäli Adichien juttuja osaa yhtään ennakoida, niin siirappi on tästä kaukana.

Siri Kolu: Pelko ihmisessä (lokakuu)
Nuortenromaani onnistui herättämään kiinnostukseni. Tarina kertoo Pilvistä, joka sairastuu P-influenssaan ja joutuu eristyksiin. Kuvauksesta tuli jotenkin mieleen Saramagon Kertomus sokeudesta, mutta luotan siihen, että Kolun kieli on selkeämpää.

Essi Tammimaa: Noaidin tytär (syyskuu)
Nuortenromaani myös, jossa on luvassa saamelaista mytologiaa ja nuoren tytön elämää. Aura näkee mystisiä näkyjä, elää ylisuojelevan isän kanssa ja lienee ihastunut bändilaulaja-Pajuun.

Schildts & Söderström
Sanna Tahvanainen: Kuningatar (lokakuu)
Tahvanaisen valokeilassa on Englannin kuningatar Victoria 1800-luvulla. Tuon vahvan hallitsijan fiktiivinen elämäkertaromaani kiehtoo tavattomasti.

Lauren Beukes: Säkenöivät tytöt (elokuu)
Nimestä voisi kuvitella, että kyseessä on jokin blingbling-chicklit-romaani. Ei. Kyseessä on spefielementtejä sisältävä sarjamurhaajatrilleri. Pakko katsastaa!

Siltala
Kari Hotakainen: Luonnon laki (syyskuu)
Olen täpinöissäni! Luvassa lienee jälleen viiltävän terävää Hotakaista, jolla on sanansa sanottavana tästä hyvinvointiyhteiskunnasta.

Tuomas Kyrö: Kunkku (elokuu)
Kunkku syntyy kuninkaalliseksi – suoraan juorulehtien palstoille siis. Mutta mitä käy kun Kunkku mokaa? Ketkä kaikki kärsivät? Entä kun Kunkku päätyy duunarihommiin?

Hannu Raittila: Terminaali (elokuu)
Lentokenttähengailua. Terrorismia. Rikkinäisiä perhesuhteita. Ei kuulosta minun jutultani, mutta luotan Raittilaan kuin kallioon.

Tammi
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä he tekevät (syyskuu)
Jee! Uutta Valtosta. Amerikkalainen Joe on neurotieteilijä, joka elää perheensä kanssa Suomessa. Vuosia myöhemmin Joe on palannut Amerikkaan, mutta poika Samuel on eksyksissä – ja hyvin ristiriidassa isänsä työn kanssa. Kuinka vaikeita asioita voi tehdä oikeaksi uskomansa asian puolesta?

Stephen King: Tuulen avain (elokuu)
Vaikka Musta torni -sarja on lukematta, en tietenkään voi olla nostamatta esiin Kingin uutuutta. Tuulen avain on itsenäinen jatko-osa Musta torni -sarjalle. Vielä minä sen luen...

Salla Simukka: Valkea kuin lumi (elokuu)
Valkea kuin lumi on jatkoa Simukan Lumikki-trilogialle. En ole lukenut vielä sitä ensimmäistäkään osaa (Punainen kuin veri), mutta koitan tehdä sen mahdollisimman pian. Sen verran tämä kutkuttaa, että jatko-osakin jo kiehtoo.

Teos
Erkki Kauhanen: Segrfellin unikuningas (syyskuu)
Kiinnostava kotimainen fantasiauutuus. Tekijänsä esikoisteos ja trilogian avausosa. Luvassa on mitä ilmeisemmin poliittista kieroilua toisessa maailmassa. Nam!

Jenni Linturi: Malmi, 1917 (syyskuu)
Ihan vain jo siksi, että pidin Isänmaan tähden -romaanista niin paljon. Tämä teos kertoo sukupolvien välisestä kuilusta sisällissodan kynnyksellä.

Maija Muinonen: Mustat paperit (elokuu)
Ann haluaa valmistautua kuolemaansa hyvin järjestelemällä kaikki huolellisesti. Mutta siinäkin voi liioitella. Eihän kuolemaa voi kontrolloida ihan niin.

Leena Parkkinen: Galtbystä länteen (elokuu)
Karenin veli hirttäytyi linnassa murhasta syytettynä. 65 vuotta myöhemmin Karen osuu keskelle huoltoasemaryöstöä ja ystävystyy toisen ryöstäjän kanssa. Tässä on niin erikoinen kuvio, että on vaikea olla kiinnostumatta.

Johanna Sinisalo: Auringon ydin (syyskuu)
Koska Sinisalo ja kirjoittamisen lahja. Luvassa uskontokultismia ja chilin diilaamista.

WSOY
Pekka Hiltunen: Iso (syyskuu)
Katalogissa olleen ingressin luettuani päätin, että tämä on luettava! Se kuului näin: Anni on 37-vuotias, hyvin fiksu, hyvin lihava ja hyvin terve. Hänellä on yksi ongelma: muu maailma. Miten voisin jättää tämän väliin?

Marissa Mehr: Veristen varjojen ooppera (elokuu)
Kauhufantasiaa ja näennäisrealismia, sanoo kustantaja. Lisäksi teoksella on dramaattisen houkutteleva nimi. Esikoiskirjailijan teos pääsi lukulistalleni.

Miina Supinen: Säde (syyskuu)
Arkeologiaa, ateismia, satanismia, suomalainen uhrilehto ja Supisen kieroutunut huumori. Josko nyt vihdoin saisin aikaiseksi tutustua kehutun kirjailijan tuotantoon? Aiheetkin kun ovat suorastaan minulle kirjoitettuja.

Leena Virtanen: Noitanaisen älä anna elää – Tosikertomus noitavainosta Suomessa 1666-1671 (syyskuu)
Tarina ahvenanmaalaisesta naisesta, joka "niin katsoi pahalla silmällä". Noituudesta ja historiasta kiinnostuneen pakkovalinta.

Jösses! Onpa näitä paljon! Missäköhän välissä minäkin nämä aion lukea... Oliko joku löytänyt sen paikan, josta sai tilattua vuorokauteen lisää tunteja?