Osuuskummasta, hyvää iltaa!

Tänään olen viettänyt ahkeraakin ahkerampaa kummaa päivää. Luin yhtä hienoa käsikirjoitusta ja olen puuhastellut Osuuskumman sivuilla. Julkaistavaa on niin paljon! Kerron teille nyt Morrena, ihan tavis itsenäni (enkä kummatiedottajana), mitä kaikkea on luvassa.

Tänään ilmestyi Ursula! Ursula on siis romanttisia (ja ehkä hitusen kuumiakin) spefitarinoita sisältävä verkkolehti. Se on ilmainen, joten ei muuta kuin ladaten vain! Tämä oli nyt erityisen jännittävää siksi, että mukana on myös minun tarinani. Välkyimmät teistä ehkä arvaakin, mikä on minun nimimerkkini.
Kyllä korvia punotti sitä tarinaa kirjoittaessani, vaikka ei se nyt mitään niin suorasukaista ole. Erotiikan kirjoittaminen hyvin ja tyylikkäästi on minusta hiukan haastavaa. Omaa lopputulostani olen tietysti jäävi arvioimaan.
Uusimman Ursulan kansi on minusta aivan ihana! Sen tekijä on Joanna Numminen.

No sitten on Samuli Antilan esikoisromaani Kirveenkantajat. Olen kovastipaljon tohkeissani siitä, että yhä enemmän aletaan käyttää hyväksi fantasiassakin ihan suomalaista mytologiaa ja miljöötä. Helena Waris, Petteri Hannila ja nyt Samuli Antila! Jee! (Onko näitä lisääkin? Saa suositella!)
Kirveenkantajat oli oikein viihdyttävä lukukokemus. Yllätyin hyvällä tavalla siitä, ettei siinä vain maalailtu kansallisromanttisia maisemia ja kuunneltu laineen liplatuksia, vaan Antila toi esille hajut, luteet ja heimosotien mukanaan tuomat tunteet. Orjatyttö Noki oli minulle samaistuttavin hahmo, johon kiinnyinkin. Pidin myös Ketusta, sitten loppujen lopuksi. Jotain perin inhimillistä hänessäkin oli... Kirveenkantajissa piisaa vauhtia ja mystisyyttä. En tiedä onko "fantasia" sille väärä termi, mutta spekulatiivista fiktiota se kyllä on. Maagista realismia kivikaudelta.

Osuuskumman ensimmäinen käännösjulkaisu, Perhonen ja jaguaari, on myöskin jännän paikka! En ollut aiemmin kuullutkaan Aliette de Bodardista, mutta hänhän on kova mimmi! Voitti Nebula-palkinnonkin tänä vuonna ja on Finnconin kunniavieras.
Tämä novellikokoelma oli henkilökohtaisesti aika... hmm... No. Sain taas nenilleni. Lukiessani esittelyä tästä, irvistelin itsekseni. Aluksia? Mieliä? Eijeijeijei... Kuulostaa ihan liikaa vaikealta scifiltä minun makuuni!
No höpöhöpö. Ne mitään vaikeita ollut. Kuusi hyvää ja viihdyttävää novellia. Vähän dekkarihenkisiä osa ja tuli samanlainen fiilis kuin Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme -leffasta.

No mutta sitten... Jussi Katajalan Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita. Meikäläisen kaltaiselle historiallisen fiktion ja spefin ystävälle tämä on niin täysi napakymppi kun olla ja voi. Ja kun Katajala sijoittaa vielä osan jutuista Kreikkaan, niin minähän suorastaan pissin hunajaa siinä vaiheessa. Viiden pisteen kokoelma. Varsinainen helmi.
Anteeksi nyt vain tämä melkoinen ylistyslaulu, mutta tästä minä olen kaikkein eniten tohkeissani. Tämä on niin hyvä. Jos en paremmin tietäisi, niin sanoisin Katajalan olevan historioitsija koulutukseltaan. Sellaisella varmuudella tarinat menneisyydessä kulkevat. Se on minulle tärkeää ja kirjoittajana sellainen asia, jota tavoittelen; osata kulkea toisessa ajassa kuin kotonaan. Katajala osaa kaiken tämän lisäksi ujuttaa tarinoihin sen spefielementtin niin luontevasti! Esimerkiksi viikinkitarinassa Koston musta laiva spekulatiivisuus kuuluu niin vahvasti asiaan, että koko tarina tuntuisi kovin vajaalta ilman sitä ja suorastaan kammottavalta, jos tapahtumille väännettäisiin joku realistinen selitys. Historia ja spefihän sopii siinä mielessä hyvin yhteen, että entisaikoihin ihmiset todella uskoivat kaikenlaisiin henkiin, jumaliin sun muihin.
Parhaiten sydämeen jäi edelleen Katarsis, jota ylistin jo Kumman rakas -novellikokoelmassa. Se vain on jotenkin niin kreikkalainen.

Niin että tällaista kummaa nyt sitten tähän iltaan! Odotan kovasti Finnconia, joka on heinäkuun 5.-7. päivä Kaapelitehtaalla Helsingissä. Tulkaa moikkaamaan jos satutte liikkumaan niillä nurkin (Finnconiinhan ei ole sisäänpääsymaksua). Siellä on kaikenlaista kiinnostavaa ohjelmaa ja rahansa voi hassata esimerkiksi näihin opuksiin hyvään messuhintaan tietysti. Nähdään siellä!