Eeva Rohas: Syvä pää (2012)

Kustantamo: Otava
Sivumäärä: 175
Pisteet: 3/5
Mistä minulle: Elisa Kirja*

Eeva Rohaksen esikoisromaani kiinnosti jo ilmestyessään. Enkä oikein osaa selittää miksi. Syvä pää kertoo, Fannystä, nuoresta uimarilupauksesta; Susannesta, joka osti reborn-nuken; ja Fannyn isästä, eläinlääkäri Janista. Kuulostaa uusperhedraamalta, mutta sitä tämä ei ole. Kolmen ihmisen tarina vain kietoutuu vinkeällä tavalla yhteen.

Eniten pidin Fannysta. Hänen suhteestaan uimiseen, valmentajaan ja Henriikka-ystävään. Fanny tuntui hyvin aidolta, ikäiseltään (n. 14 vuotta) nuorelta. Hän haluaa huipulle, mutta lopulta tapahtuukin jotakin, joka saa Fannyn heittämään uikkarit nurkkaan.

Susanne oli myös kiinnostava hahmo. Kolmekymppinen nainen asuu yhä lapsuudenkodissaan ja hyvänä kysymyksenä taustalla viriääkin se, että kuka ei ole valmis päästämään irti; Susanne itse vai vaivaiset vanhemmat?
Susanne haluaa reborn-nuken; aidon näköisen vauvan. Hänellä on valokuvakin, jonka mukaan kallis nukke teetetään. Onkohan harrastus ihan tervettä?

Jan-isä jäi vähän etäiseksi, mutta en tiedä voiko siitä varsinaisesti moittia. Janin ja Fannyn äidin suhde vaikutti hyvin mielenkiintoiselta, josta olisin lukenut mieluusti lisää. Toisaalta sen kanssa jäi nyt asioita sopivasti mielikuvituksen varaa.

Syvä pää teoksen nimenäkin on oivallinen. Se kertoo osuvasti sen, mistä on oikein kyse. Mielestä, uimisesta, hukkumisvaarasta omaan itseensä.

Teos oli viihdyttävä, mutta ei kevyen viihteellinen. Sen vahvuudet ovat nimenomaan henkilöhahmoissa, mutta en noin muuten varauksetta ihastunut. Etenkin loppu jäi minusta turhan avoimeksi ja löysäksi. Ikään kuin olisi tullut kiire eikä maltettu viedä tarinaa loppuun asti. Avoin loppu sopii toki tyyliin, mutta silläkin on rajansa. Oikeastaan loppu oli pikemminkin keskeneräinen kuin avoin.

Pistemäärästä voikin päätellä, että tämä oli "ihan okei" -osastoa. En vaikuttunut erityisemmin, mutta viihdyin. Tulen ehdottomasti jossakin vaiheessa tarttumaan Rohaksen esikoisteokseen, Keltaiset tyypit -novellikokoelmaan.

Syvään päähän ovat sukeltaneet myös:
Kujerruksia
Kirjainten virrassa
Järjellä ja tunteella


*e-kirja osana yhteistyötä Elisa Kirjan ja sahkoinenkirja.fi -sivun kanssa

Kommentit

  1. Tämä oli kyllä jännä ja hyvä, mutta lopusta olen kanssasi samaa mieltä. Keltaiset tyypit menee kyllä lukulistalle, Rohaksen tyyli on kiinnostava ja tämä oli jotenkin ihanan häiriintynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ihanan häiriintynyt" on oikein hyvä ilmaus tästä! :D

      Poista

Lähetä kommentti