Hyppy tuntemattomaan syksyn tuulten mukana

Olette varmaan huomanneet, että elokuu oli huomattavasti hiljaisempi kuukausi kuin heinäkuu. Minun on jo monta kertaa tehnyt mieli kunnolla kertoa mistä se johtuu, mutta taikauskoinen suomalainen minussa on sanonut, ettei pidä hehkuttaa ennen kuin on mustaa valkoisella elikkäs nimet paperilla.

Koko bloggaamisen ajan olen asunut Espoossa. En ole täältä kotoisin. En oikeastaan ole mistään kotoisin, vaan perheeni on muuttanut kymmeniä kertoja ja yksinänikin olen ollut levoton sielu enkä ole kotiutunut mihinkään. Viihtynyt kyllä olen monissakin paikoissa, mutta kotiutuminen... Se ei olekaan ollut niin helppoa. En ole kotiutunut Espooseenkaan. En ole edes erityisemmin viihtynyt täällä, mutta tämä on ollut ihan mukava paikka asua.

Nyt sitten keväällä loksahti monikin palanen kohdalleen ja totesimme, että on aika lähteä. On aika kääntää se kortti, mitä olemme varovasti tutkailleet, mutta emme uskaltaneet kokeilla. Vaihdamme Espoon kerrostaloasunnosta Saloon omakotitaloon.

Emme tunne Salosta ketään. Meillä ei ole mitään siteitä sinne ennestään eikä oikeastaan koko Varsinais-Suomeen. Turku on kaupunkina tuttu, mutta etäinen. Salo ihan tuntematon. Päädyimme Saloon ihan puhtaasti hintapoliittisista syistä; omakotitalot olivat edullisempia kuin täällä pk-seudulla, mutta Helsinkiin ei ole pitkä matka. Sanoisin, että Salon sijainti on loistava!
Nyt kuitenkin vaikuttaa aika hurjalta. Ensimmäistä kertaa ikinä tuntuu siltä, että nyt minullakin voisi olla mahdollisuus kotiutua. Salo vaikuttaa avoimelta, sopivan kokoiselta ja viihtyisältä pikkukaupungilta. Emme asu maalla, mutta emme keskustassakaan. Asumme rauhassa, muttemme yksin.
Ja odotan innolla tutustumista Salon kirjastoon. Se näyttää oikeasti vielä houkuttelevammalta kuin tuossa. Teen siitä sitten varmaan jonkinlaisen raportin tännekin...

Omakotitalo mahdollistaa meille monta unelmaa. Saamme omat työhuoneet (teemme miehen kanssa molemmat pääosin etätöitä) – minun työhuoneestani tulee samalla kirjastohuone! Saamme terassin, joka on iso, viihtyisä ja suojaisa. Saan koiran (menee ensi vuoteen...). Olen ns. koiraihminen, mutta ollut yli kymmenen vuotta koiraton. Se ei ole ihan niin kamala kuin ajatus kirjattomasta elämästä, mutta melkein. Saamme myös musiikkihuoneen. Saamme autotallin, jossa puolisko pääsee toteuttamaan itseään. Saamme oman saunan – puusaunan vieläpä! Takka! Kaunis keittiö! Piha! En ole puutarhaihmisiä, mutta pikkusiskoni opastuksella saamme varmaan jonkun meille sopivan kokonaisuuden. Lisäksi kilpikonnamme Tikru saa vihdoin ulkoaitauksen.

Tottakai on paljon jännitettävääkin. Eniten tietysti lapsen uusi koulu ja kaverit. Ja viihdymmekö oikeasti? Osaammeko asua omakotitalossa? Vaikka meillä on vaaleanpunaiset lasit nyt hiukan silmillä, niin kyllä me olemme koittaneet varautua myös niihin ei-niin-nautinnollisiin hetkiin.



Niinpä Morren maailma voi olla syyskuussa vielä hiljaisempi. Muutto vie paljon aikaa ja energiaa, jonkun aikaa pitää olla ilman tätä pöytäkonettakin. Täppärillä bloggaaminen on ärsyttävää. Täppäri onneksi mahdollistaa sen, että voin lukea (minkä joudan) vaikka kirjat ovatkin pakattuina! Eläköön e-kirjat!
Kirjamäärämme on herättänyt muuttomiehissä pelonsekaista kunnioitusta jo valmiiksi... Päätimmekin siis antaa homman ammattilaisten käsiin. Tehtävää on muutenkin tarpeeksi.

Syyskuussa blogimaailmassakin vähän tapahtuu. Kirjabloggaajat lukevat lukutaitoa! Minäkin osallistun tuohon, vaikka ajankohta onkin em. syistä hankalin mahdollinen. Onneksi moni muukin aikoo osallistua, joten toivottavasti tavoite täytyy. Lukutaito on apu, jonka arvoa on vaikea mitata. Niin hieno asia se on.

Moni bloggaaja on lähipäivinä muistellut kesää. Minun kesäni meni asuntokuvioita jännittäessä ja tuntuu, että se meni vähän ohi. Se ei kuitenkaan harmita, sillä uusi koti odottaa jo!
Kesän kohokohtana vinkkaan kuitenkin uusimman Reginan numeron. Meikäläisen kolumni nimittäin ilmestyi siinä!

Näiden kuulumisten myötä toivotan kaikille kaunista syksyä! Pysykää linjoilla, vaikka minä olenkin tavallista hiljaisempi. En sentään aio kokonaan vaieta...

Kommentit

  1. Onnittelut vielä tätäkin kautta ja tervetuloa Saloon! Sormet ja varpaat ristissä toivon, että viihdytte ja kotiudutte. Salon pääkirjasto on hieno, ja sivukirjastoja on (vielä) monta pitkin maaseutua. Kannattaa kierrelläkin, jos vain tilaisuus tulee.

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon omakotitalon hankkimisesta ja uudesta luvusta elämässäsi! Toivottavasti viihdytte!

    Itse asun myös vähän samoilla seduin, Turun kupeessa Kaarinassa. Turku on ainakin hieno kaupunki, sen voin sanoa! Enpä ole muuten tiennytkään, että Salossa on noin houkuttelevan näköinen kirjasto. Ihan pitää mennä tutustumaan, jos joskus tulee liikuttua siellä päin. Voin suositella myös lämpimästi Turun pääkirjastoa, joka on mielestäni oikea kirjarakkaan ihmemaa.

    Mukavaa syksynalkua!

    VastaaPoista
  3. Oikein paljon onnea uuden kodon takia! Näyttää kauniilta ja myös piha näyttää ihanan isolta. Jospa tuo olisi nyt sinulle (ja teidän koko perheelle siis) sellainen paikka, jossa viihtyy hyvin ja haluaa asettua. :)

    Täällä on muuten samaa liikehdintää ilmassa, mutta pysymme samoilla nurkilla - muutamme vain vajaan kilometrin päähän. :)

    VastaaPoista
  4. Onnea uuteen kotiin ja tulevaan seikkailuun!

    VastaaPoista
  5. Huomasinkin kolumnisi Reginassa. Hieno homma! :D

    Minulla on aika samanlainen tausta kuin sinullakin, eli monta asuinpaikkaa, eikä varsinaista kotiseutua. Samaistun siis noihin tunnelmiin aika voimakkaasti. Onnea uudelle asuinpaikalle, toivottovasti kotiudutte hyvin!

    VastaaPoista
  6. Onnea uuteen kotiin minultakin ja hyvää syksyä!

    VastaaPoista
  7. Onnea uuteen kotiin! Kilpikonna varmasti ilahtuu ulkoaitauksesta, ja oma piha muutenkin on varmasti ihana. Kun asuu tällaisessa kerrostalossa, ulos meneminen on aina vähän operaatio, siellä ei voi piipahtaa niin helposti kuin omakotitalossa.

    VastaaPoista
  8. Tsemppiä muuttoon ! Uusi koti kuulostaa ihanalta :-) t: yks turkulainen, joka on pakon edessä kotiutunut Espooseen

    VastaaPoista
  9. Onnea uuteen kotiin! Syksy ja talvi menevät varmasti sujakammin kun on uudet ympyrät ihmeteltävinä. :)

    VastaaPoista
  10. Onnea vielä! Puusauna! Ja oma työ/kirjastohuone! Mahtia. Kuulostaa paikalta, jonne tosiaan voisi kotiutua. Vaikken kyllä HSL-kulkuyhteyksiä enää ikinä mihinkään vaihda ;-)

    VastaaPoista
  11. Reginasta tuli mieleen, että tälle tilaajalle lehteä ei ole vieläkään tullut...Reklamaatioon vastasi viikko sitten päätoimittaja (!), mutta tulos on edelleen puhdas nolla. Alkaa 'hieman' keittää.

    VastaaPoista
  12. Kiitos kaikille onnitteluista <3

    Kirsi, minäkään en ole saanut omaani...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan kohta räyhääjän sinne...tai haukun lehden blogissani :) Harmittaa oikeasti.

      Poista
  13. Onnea uuteen kotiin! Tulee mieleen oma omakotitalon ostaminen muutama vuosi sitten. Muutimme juuri viikko ennen koulun alkua. Koiraihminen täällä odottelee mielenkiinnolla minkälainen koiruli teidän perheeseen tulevaisuudessa tulee :) Kirsi/Kaikkea kirjasta

    VastaaPoista
  14. Toivottavasti muuttomiehet kohtelevat asiaankuuluvalla kunnioituksella Kingejäsi ja tietysti kaikkia muitakin tavaroita :)

    Onnea uuteen kotiin! Onhan omakotitalossa oma työnsä, mutta oma piha, takka/leivinuuni ja (puu)sauna ovat luksusta <3 Koiranpitomahdollisuudesta puhumattakaan <3

    VastaaPoista
  15. Kiitoksia vielä kaikille <3

    Ja lupaan raportoida koirasta tänne ehdottomasti kun se alkaa olla ajankohtaista!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti