J. S. Meresmaa: Aseenkantajan kunnia (2013)

Kansi: J.S. Meresmaa

Osuuskummasta kajahtaa taas. Tällä kertaa esittelen J.S. Meresmaan pienoisromaanin Aseenkantajan kunnia.

Morren maailmassahan ei enää Osuuskumman teoksia arvioida, vaan esitellään. Tämä siitä syystä, että en voi sanoa olevani 100% puolueeton, koska olen mukana Osuuskumman toiminnassa. Itse julkaisun kanssa minulla ei aina välttämättä ole mitään tekemistä sen enempää kuin minulla on tekemistä muiden kustantamojen julkaisujenkaan kanssa.

Aseenkantajan kunnian kohdalla on toisin. Olen ollut sen kustannustoimittaja, joten olen tällä kertaa tavallistakin pahemmin puolueellinen sitä esitellessäni. Kuitenkin minun on helppo seistä jokaisen sanani takana. En kehu sitä siksi, että se on kulkenut myös minun käsieni kautta. En kehu sitä siksi, että se on Osuuskumman julkaisu. Enkä siksikään, että Meresmaa on hyvä tyyppi ja työtoveri (jos vain tämän takia tätä kehuisin, niin hän ei varmaan ikinä antaisi sitä anteeksi minulle).
Aseenkantajan kunniaa kehun siksi, että se nyt vaan on hyvä.

Aseenkantajan kunnia on uuden sarjan alku, kuten voi huomata tuosta kannestakin. Keskilinnan ritarit -sarja tulee koostumaan pienoisromaaneista, mutta osien määrää en vielä tiedä. En tiedä, tietääkö Meresmaakaan... Tuskin!
Sitä julkaistaan (ainakin toistaiseksi) vain sähköisessä muodossa ja tämän ensimmäisen osan sivumäärä on 87.

Tarina kertoo Konnosta ja Jehremistä. Konnosta piti tulla Jehremin aseenkantaja, mutta eipäs sitten tullutkaan. Jehrem sanoi "ei" – vastoin kaikkia odotuksia. Jehremillä on omat syynsä, mutta ei hänkään vähällä pääse. Konno palaa kotiinsa häpeän viitta harteillaan. Hänen isänsä on tyytymätön, mutta löytää lopulta Konnolle tehtävän, jolla pelastetaan suvun kunnia. Mutta miten Jehrem liittyy asiaan? En kerro! Lällällää.

En ole istunut Osuuskumman toimitusneuvostossa silloin kun tämän julkaisusta on päätetty. (Kyllä. Osuuskummalla on toimitusneuvosto, joka päättää julkaisuista. Osk ei ole julkaisuautomaatti jäsenilleen. Ei sellaiseen ole varaa.) Kun tälle haettiin kustannustoimittajaa, kiinnostuin heti. Olinhan lukenut Mifonki-sarjaa* ja tiesin odottaa hyvää fantasiakertomusta.

Meresmaa onnistui kyllä yllättämään silti. Tämä ei ole mitään Mifonki-toisintoa. Joillakin fantasiakirjailijoilla kun on paha tapa toistaa itseään vaikka sarja vaihtuisi. Hyvänä esimerkkinä – kaikella rakkaudella – David Eddings.
Aseenkantajan kunnia on ritaritarina. Jostain syystä ajattelin myös etukäteen, että tässä olisi ollut jotain Don Quijoteen liittyvää. Liekö kuuluisampaa ritari + aseenkantaja -paria kuin Quijote ja Sancho? Mutta pieleen meni sekin arvaus. Jehrem ei ole mielenvikainen eikä Konno yksinkertainen.

Aseenkantajan kunnia on ihan omaa luokkaansa. En muista lukeneeni mitään vastaavaa fantasian saralta. Ja tämä on myös hieno osoitus siitä, ettei fantasiakirjan tarvitse olla tiiliskivi. Semminkin arvostan sitä, koska tämä kirjailija kykenee myös niihin tiiliskiviin! Mitä muuta se voi kertoa kuin että kirjoittajansa on oman genrensä(kin) sisällä monipuolisuuteen kykenevä ja kaavoihin kangistumaton?!

Kiinnyin erityisesti Jehremiin. Siinä on aika velikulta, sanoisin! Mieleen tulee etäisesti Jamie Lannister Tulen ja jään laulu -sarjasta, vaikka Jehrem ei olekaan aivan niin säälimätön. Jehrem on kiero, komea ja ylpeäkin. Hän ei ole erehtymättömän täydellinen (joskaan en ole varma tietääkö hän sitä itse). Jehremissä on luonnetta!

Uskon, että Meresmaatakin jännittää uuden sarjan ensimmäisen osan vastaanotto. Minuakin jännittää, koska olen tähän näppini tunkenut. Ja niin maan pirusti jännittääkin! Entä jos jäi mokia? Entä jos unohdin jotakin? Entä jos teinkin väärin ehdottaessani joitakin ratkaisuja?
Tätä tehdään täydellä sydämellä. Uskon, että synnytyslaitoksillakin kätilöillä on erityinen paikka niille vauvoille, jonka syntymässä ovat olleet mukana. Minulla on juuri nyt myös sellainen olo. Aseenkantajan kunnialla on aivan erityinen paikka sydämessäni esikoiskustannustoimitettunani. Sydän syrjällään seuraan kuinka pienokaisen siivet kantavatkaan...

Ihan lähiaikoina (-tunteina?) kirjan pitäisi tulla myyntiin Elisa Kirja -palveluun. Siitä se sitten lähtee. Tänään Facebookissa vietetään myös Aseenkantajan kunnian virtuaalijulkkareita – mikäs sen paremmin sopisi e-kirjana julkaistavalle teokselle! Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Sydämestäni toivon, että lukijat viihtyvät Konnon ja Jehremin seurassa. Luvassa on kieroilua ja suuria tunteita. Eikä tämä vielä ole ohi... Tämä on vasta alkusoittoa!

Tämän kustannustoimittajan kiitokset menevät seuraaville tahoille:
J.S. – kiitos hyvästä kirjasta, hyvästä yhteistyöstä ja... noh... kaikesta
Jani Kangas – kiitos taittamisesta ja säätämisestä ja kärsivällisyydestä
Osuuskumman muu väki – kiitos oikolukijoille, tukijoille ja aiemmalle toimitusneuvostolle hyvästä päätöksestä
puolisolleni Turrelle – kiitos kärsivällisyydestä ja sietokyvystä (nythän tämä vasta alkaa...)

Sinulle Hyvä Lukija – kiitos kun tartut tähän kirjaan!

edit klo 13.23: Nyt tätä saa! Elisa Kirjassa Aseenkantajan kunnia huokeaan viiden euron hintaan!

*Mifonki-sarjan kohtalosta kannattaa lukaista J.S. Meresmaan omasta blogista.