Juri Nummelin (toim.): Kuun pimeä puoli (2013)

Kustantamo: Jalava
Sivumäärä: 352
Pisteet: 4/5
Mistä minulle: arvostelukappale

Juri Nummelin jatkaa ansiokasta työtään antologioiden toimittamisen parissa. Verenhimon vampyyreista on nyt edetty ihmissusiin ja jälleen kotimaisin laatuvoimin.

Tässä kokoelmassa vaikuttavat seuraavat kirjoittajat:
Tapani Bagge
Kirsti Ellilä
Harri Erkki
Markus Harju
Saara Henriksson
Jussi Katajala
Rene Kita
Juha-Pekka Koskinen
Hanna-Riikka Kuisma
Matti Kurikka
Anne Leinonen
Merja Leppälahti
Harri István Mäki
Heikki Nevala
Jussi K. Niemelä
Sari Peltoniemi
Tiina Raevaara
Jan Salminen
Tuomas Saloranta
Johanna Sinisalo
Vesa Sisättö
Miina Supinen
Jari Tammi
Christine Thorel

Novellien lisäksi kirjassa on Nummelinin esipuhe, jossa puhutaan ihmissusista kirjallisuudessa ja elokuvissa, sekä Merja Leppälahden lyhyt artikkeli ihmissusista kansanperinteessä. Nämä olivat mukava lisä, vaikka minulle tuttuja juttuja olivatkin. Nämä tekevät Kuun pimeästä puolesta erinomaisen tutustumispaketin ihmissusiin.

Kuun pimeä puoli on aivan älyttömän tasalaatuinen antologia. En itseasiassa nyt osaa oikein sanoa, onko se hyvä vai huono asia. Minun piti vähän jupista siitä, että tämä tuntui aika pitkältä antologialta. Novelleja on paljon! Taisin lukea tätä noin kuukauden ajan. Hidastelin tarkoituksella, jotten saisi ihmissusiähkyä ja jotta novellit saisivat tilaa hengittää omina lukukokemuksinaan.
Huomasin nyt kuitenkin, että Verenhimosta en sanonut samaa. Siinä on sivuja lähes yhtä paljon. Novellien määrä Verenhimossa on 22, tässä 24. Mutta Verenhimoa moitin epätasaisuudesta, tätä en. Liekö siinä syy sille, miksi vampyyriantologia ei tuntunut niin pitkältä?

24:stä novellista yhtä en tajunnut, kahdesta en pitänyt ja lopuista nautin aivan mielettömän paljon. Nuo kolme novellia, jotka eivät minuun kolahtaneet, eivät kuitenkaan olleet huonoja. Harri István Mäen novelli "Kuin susiveljet" vaikutti hienolta, mutta meni minulta täysin yli hilseen. Jari Tammen "Ratsastajat" ja Jan Salmisen "Juhannusaatto" eivät minun makuuni toimineet, mutta toisaalta jollakin tapaa ne erottuivat muista.

Mutta koita nyt sitten tässä lopuista 21:stä valita suosikki!
Pidin valtavasti Kirsti Ellillän novellista "Herra Helanderin tehtävä". Siinä oli jotakin hyvin nautinnollista ja aitoa. Paha saa palkkansa -tematiikka puree (kirjaimellisesti tässä tapauksessa).
Tuomas Salorannan "Kaatolupa" oli hiukan yllättävää salorantaa. Olin aivan tippa linssissä tämän kanssa. Sydäntä puristi pienen pojan elämä.
"Linja-autonkuljettajan kevät" oli sympaattisen romanttinen tarina, joka sai jännittäviäkin käänteitä. Kiitos siitä kuuluu Vesa Sisätölle.
Christine Thorelin novellissa "Aitan lukko" oli samaa sympaatisuutta. Novellin leppoisa mummo oli aivan valloittava tapaus!
Ihastelin kovasti Matti Kurikan novellin kieltä. Vanhahtava poljenta ja tyyli oli todella uskottavaa. No ei ihme! Vasta myöhemmin tajusin katsoa, että "Vironsusi" on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1889.
"Tehtaanpuiston hirviö" oli mielestäni näistä eräällä tapaa vakavin ja vähän (oman aikansa) yhteiskuntakriittisin. Novelli on Saara Henrikssonin käsialaa.
Jussi K. Niemelän "Suojamuurit" novelli oli taas kokoelman kaunein ja aistillisin. Siinä oli sitä "jotain"! Tunnelma ja kumppanuuden kuvaus olivat vaikuttavia.
"Tuonenkalma, surmansuitset" on Anne Leinosen novelli, jossa maistuu vahvasti kansanperinne ja myytit. Upea novelli kerta kaikkiaan! Myyttisen suomalaisen maailman Leinonen hallitsee ihan suvereenisti.

Kaikkia en nyt tähän esittele tämän enempää. Kuun pimeä puoli osoittaa sen, että ihmissusia on monenlaisia, monissa paikoissa ja ajoissa. Toisille lykantropia on kirous, toisille lahja. Ihastelin muutenkin aiheen monipuolista käsittelyä. Lykantropian lisäksi novelleissa oli jos jonkinlaista teemaa politiikasta perheväkivaltaan ja työpaineista parisuhdeongelmiin.

Tämä on ehdottomasti yksi vuoden ansiokkaimmista antologioista!

---

Tämän myötä päätän omalta osaltani Lue lukutaitoa -kampanjan. Bloggasin tällä viikolla kolme kirjaa, mutta koska minimilahjoitus on 5 euroa, niin lahjoitan sen mielelläni hyvän asian puolesta.

edit: Typerä Blogger ei anna minun tägittää kaikkia kirjoittajia (joilla on jo tunniste), sillä merkkien määrä on yli 200. Tästä syystä nyt vain toimittaja on tägitetty. Hmph!