Katsaus vuoteen 2013

Se on ny si uusi vuosi ja uudet kujeet! "Jätä takamukseksi menneeseen!" sanoi Leijonakuninkaassa Pumba, tarkoittaen sitä, että menneisyys pitäisi jättää taakse. Jätetään jätetään, mutta kurkataas mitä kaikkea vuoteeni 2013 mahtuikaan. Siitä tulikin kuulkaa varsinainen yllätysten vuosi!

Tammikuu
Aloitin opiskelujeni tiimoilta kritiikkikurssin, jota veti Mervi Kantokorpi. Kriitikkourani ei lähtenyt nousuun, mutta tänä päivänä se on hiljaisempaa muillakin.
Julkaisin blogissani myös avoimen työhakemuksen, joka ei suoraan tuottanut tulosta vaikka sittemmin olen kyllä saanut töitäkin.
Asetin tavoitteekseni lukea 120 kirjaa kuluvan vuoden aikana.


Helmikuu
Teimme puolisoni kanssa reissun Brnoon, Tsekkiin. Puolisolle se oli oikea työmatka, mutta minäkin tein töitä. Väsäsin kauhuromaanini käsistä, joka tosin nyttemmin on telakalla odottamassa aikaa parempaa.
Helmikuussa tapahtui myös yksi vuoteni kohokohtia:

Liityin Osuuskumma-kustannuksen osuuskuntaan ja tämä on ollut vallan hienoa aikaa! Olen tutustunut ihanan kummiin ihmisiin ja päässyt näkemään kustantamisen maailmaa yhä lähempää ja monipuolisemmin. Osuuskumma on minulle henkilökohtaisellakin tasolla hyvin tärkeä; se on ikään kuin kirjoittajaperheeni. Olen iloinen ja ylpeä saadessani olla näin kummassa touhussa mukana!
Helmikuussa julkaistiin nettilehti Sylvissä kritiikkikurssilla tekemäni kritiikki Vilja-Tuulia Huotarisen Seitsemän enoa -runoteoksesta.


Maaliskuu
Maaliskuussa sain töitä, jotka tosin loppuivat ennen kuin kunnolla alkoivatkaan. Ei ollut minun juttuni se ja podinkin siitä vähän surua. Olin puhelinmyyntifirmassa asiakaspalvelijana (en siis myyjänä). Ei hyvä. Jos et kestä puhelinmyyntiä, niin vielä heikommin kestää tuota.
Mutta maaliskuussa tapahtui myös superiloinen asia. Tein elämäni ensimmäisen kustannussopimuksen. Tietokirjani Mitä kummaa! – opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon sai alkunsa tuolloin ja se julkaistaan toukokuussa 2014. Julkaisijana on Avain.


Huhtikuu
Huhtikuu näytti ensin hyvinkin rauhalliselta. Mutta sitten alkoi tapahtua.
Ensin lähti Tapaus Adlibris -käyntiin.
Sitten kuun loppupuolella lähti käyntiin asunnonvaihtoprosessi. Ja se oli toinen vuoden kohokohta kaikkinensa.


Toukokuu
Aika kului lähinnä siivotessa ja pitäessä asuntoa esittelykelposena. Uusi kotipaikkakunta vahvistui (vaan ei vielä tuolloin varmistunut) Saloksi.
Toukokuussa kävin myös eräässä toisessa kustantamossa haastattelussa ja näin freelancer-kustannustoimittajan työni sai alkunsa.
Morren maailma sai ensimmäisen (ja ainakin toistaiseksi ainoan) yhteistyökumppanin. Elisa Kirjan kanssa yhteiselo on ollut mukavaa ja mutkatonta. Yhteistyömme jatkuu yhä.


Kesäkuu
Kesäkuussa blogimaailmassa vähän kohisi. Asiakkuusmarkkinointiliitto julkaisi blogimainontaa koskevan luonnoksen, joka herätti paljon keskustelua. Lopputulemanahan oli sitten se, että arvostelukappaleista tulee mainita. ASML:n silmin blogissa julkaistu kirjajuttu on mainos, lehdessä julkaistu ei. Asiasta voi olla toki montaa mieltä...
Kesäkuussa pohdiskelin myös omaa bloggaamistani.


Kesäkuussa löysimme myös oman uuden kotimme! Vaan jännitystä vielä piisasi, sillä uutta ei voinut ostaa ennen kuin vanha saataisiin myydyksi...
Kesäkuussa luin paljon novelleja, sillä minulla oli kunnia toimia yhtenä Nova-kirjoituskilpailun tuomarina!

Heinäkuu
Heinäkuu oli piinaava. Asunnossamme ei juurikaan käynyt katsojia ja lähinnä odotimme ja odotimme... Yritimme toki myös lomailla, mutta eihän siitä oikein mitään tullut. Yksi tarjous kyllä saatiin, mutta se oli aivan luokattoman huono.
Kirjamaratoonasin ensimmäistä kertaa ja taidan kyllä ottaa uusiksi joskus!
Heinäkuussa oli myös Tuska-festarit, joilla olin puoliskon kanssa pitkästä aikaa, ja tietysti Finncon kuului heinäkuun ohjelmistoon.
Kirjallisuuslehti Reginasta otettiin yhteyttä ja kysyttiin kolumnistiksi. Sekään tarina ei sitten loppujen lopuksi hyvin päättynyt. Regina meni konkkaan ja palkkioni ovat yhä maksamatta...

Elokuu
Tyyntä myrskyn edellä oli heinäkuussa, sillä elokuussa sitten alkoi taas tapahtua. Tehtiin asuntokauppoja ja saimme kuin saimmekin juuri tämän ykköskohteemme. Edelleenkin olemme oikein tyytyväisiä uuteen kotiimme.
Aloin tehdä myös tarkemmin taustatyötä yhtä haavettani silmällä pitäen...

Syyskuu
Huhhahhei ja hulina jatkui! Syyskuussa muutettiin ja tehtiin asuntoon pientä pintaremppaa. Ei ollut varsinaisia vapaa-ajan ongelmia. Rakastuin saunaan taas uudestaan monen saunattoman vuoden jälkeen.
Syyskuussa julkaistiin myös ensimmäinen kustannustoimittamani kirja; J.S. Meresmaan Aseenkantajan kunnia (Keskilinnan ritarit I). Sille on luvassa jatkoakin...

Lokakuu
Lokakuuhan on kirjaihmisen unelmakuukausi. On kirjamessut ja syksyn sateiden aikaan on mukavata lueskella viltin alla.
Minäkin kirjamessuilin ja olin mukana lukupiirissä. Vallan hieno ja jännittävä kokemus! Ensimmäistä kertaa olin myös Turun kansainvälisillä kirjamessuilla ja siellä osallistuin kirjabloggaajien ja kustantamoiden keskustelupaneeliin.
Lokakuussa myös pitkään jatkunut luonnonkosmetiikkainnostukseni otti seuraavan askeleen ja siirryin palashampoon käyttöön. Olen ollut ratkaisuuni todella tyytyväinen. Hyvästi lättänät ja helposti rasvoittuvat hiukset. Tervetuloa tuuhea, vahva hius!

Marraskuu
Elämä alkoi hulinan jälkeen hiukan tasaantua, mutta ilon aiheet eivät loppuneet.
Osuuskummalta ilmeistyi novellikokoelma Steampunk! – Höyryä ja helvetinkoneita, jossa mukana on myös 'Rafael'-novellini.
Marraskuussa bloggasin myös koirakirjoista. Elokuussa tekemäni taustatyö alkoi kantaa kunnolla hedelmää. Uusi perheenjäsenemme syntyi 3. marraskuuta.

Joulukuu
Joulukuussa alkoi uudet hulinat. Oli joulunvalmistelua ja valmistelua uuden perheenjäsenen tulemiseksi.
Joulukuussa aloin myös vähän väsyä lukutavoitteeseeni. 120 kirjaa ei ole paljon – ainakaan kirjablogimaailmassa. Minulle ei sovi tavoitteellinen lukeminen, vaan se muuttuu suorittamiseksi. Määrä ei siis kiusaa, vaan metodi. Todellisuudessahan olen lukenut enemmänkin, mutta esim. käsikirjoituksia ei voi tähän laskea.
Tapaus Adlibris sai päätöksensä.
Ja ihan joulukuun viimeisinä päivinä sitten saapui Velho, pieni colliepentu. Ja koska olen bloggaamiseen koukussa, on tällekin touhulle oma bloginsa Velhoilua.

Joulukuussa otin ekokosmetiikkatielläni seuraavan askeleen – lopetin hiusteni värjäämisen. Värinpoisto tapahtui 17. joulukuuta. Oikeasti hiukseni ei ole noin punainen, se on seurausta mustan hiusvärin poistamisesta. Halusin eroon värjäyskierteestä, jossa olenkin ollut koko aikuisikäni. Jännittävää nähdä, minkälainen se oma hiusväri lopulta onkaan!

Tuleva, nyt jo alkanut vuosi tuo siis paljon uutta ja jännittävää! Miten Velhon kanssa elo sujuu? Mitä päädyn sen kanssa harrastamaan? Miten sujuu kesä omakotitalossa? Mitä tapahtuu, kun kirjani julkaistaan? Saanko gradun valmiiksi? Miten työrintamalla jatkuu?
Kaikki tämä jää nähtäväksi!

Kiitos teille Morren maailman lukijoille! 
Kanssanne on ollut mukava matkata mennyt vuosi ja tehdään yhdessä tulevasta vuodesta huikean kirjava!

Kommentit

  1. Monenlaista on mahtunut vuoteesi :) Muutama mainitsemistasi asioista löytyisi omalta listaltanikin, ainakin lukumaraton, uusi perheenjäsen (jota en ole vieläkään esitellyt blogissani, mikähän minua ujostuttaa?) ja hiustenvärjäyskierteestä irtautuminen. Toivottavasti uusi alkanut vuosi tuo mukanaan paljon iloa, onnea ja tietysti hyviä kirjoja sekä mukavia hetkiä pennun kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu. Monenlaista on sattunut ja tapahtunut :)

      Ja ei muuta kuin uusi perheenjäsen sielläkin esittelyyn vain!

      Poista
  2. Sinulla on ollut kyllä ihan mahtava vuosi, hitaampia jo heikottaisi :). Ja monenlaista mukavaa odotettavissa tällekin vuodelle – vaikka spefi ei olekaan se omin genreni, aion ehdottomasti lukea kirjasi, kun se ilmestyy!

    VastaaPoista
  3. Aikamoinen tuo Reginan juttukin! Koiranpentu on minullekin ajankohtaista, joten mielenkiinnolla luin linkkisi takaa koirakirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Regina-juttu harmittaa tosi paljon. Ei vain rahan vuoksi, vaan siksi, että hyvä idea ja lehti sössittiin näin.

      Onnea pentukuvioihin sinnekin!

      Poista
  4. Paljon on mahtunut vuoteesi, huikeaa :)
    Itse en ole muuten vuoteen värjännyt tukkaani, laitoin viimeisenä värinä vaaleita raitoja, jotka pehmensivät tyvikasvu ongelmaa. Oma värini on ollut positiivinen yllätys! Nyt en enää edes ajattele värjäystä, sillä oma tukkani on aivan mielettömän hyvinvoiva ja pehmeä, latvasta nippasen ensi vuoden aikana vielä loput värit pois niin sitten mennäänkin tukan kanssa luomuna.
    Onnea ja iloa vuoteen 2014!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas kas, vielä pitää korjata kommenttia sen verran että ensi vuodella tarkoitin tietysti tätä vuotta! Lomailut ovat sekoittaneet selkeästi pääni :)

      Poista
    2. Ah! Odotan innolla tuota hyvinvoivaa tukkaa. Värinpoisto oli nimittäin melkoinen operaatio tukalleni, vaikka se olikin lähtökohtaisesti varsin hyväkuntoinen.

      Poista
  5. Vauhdikas vuosi sinulla takana! :)
    Minä olen värjännyt hiukseni viimeksi yli vuosi sitten, omiin häihini. Olen aina ollut laiska hiustenvärjääjä, mutta inhonnut omaa hiusväriäni. Nyt olen kuitenkin huomannut, että hailakan hiirenharmaan sijaan minulla onkin yllättävän tummat hiukset! (Siis siltä osin kuin oma väri näkyy, värjättyäkin tukkaa on vielä pitkästi jäljellä...)
    Onnea sekä tulevan kirjan että gradun kirjoittamiseen/viimeistelyyn!

    VastaaPoista
  6. Kyllähän se on vauhdikkaalta ja vaiherikkaalta näyttänyt, mutta kaikkea en ole silti tiennyt :D

    VastaaPoista
  7. Hieno vuosi on takanasi, toivottavasti tästä vuodesta tulee entistä ehompi.

    Minä kans lopetin vuosi sitten hiusten värjäämisen, kun kyllästyin jatkuvaan juurikasvuun. Minulla on jo 13 vuoden ajan hiukset hitaasti muuttuneet valkoisiksi, tai oikeastaan pigmentittömiksi. Tummien hiusten seassa ne luonnollisesti näyttävät harmaalta. Edessä on jo ohimoilla pieniä täysin valkeita alueita, "valkoisia raitoja". Seuraan innolla miten homma etenee ja miten muutun brunetesta blondiksi :) Kampaajani ei halunnut tehdä värin poistoa hiusten vaurioitumisen vuoksi, joten nyt sitten odottelen pitkissä hiuksissani luonnollista värin poistumaa kasvun myötä. Vielä menee ainakin vuosi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti