Magdalena Hai: Kellopelikuningas (2013)

Kustantamo: Karisto
Sivumäärä: 330
Pisteet: 4/5
Mistä minulle: arvostelukappale

On suorastaan noloa, kuinka kauan kesti ennen kuin ehdin tarttua Kellopelikuninkaaseen ottaen huomioon kuinka paljon pidin Kerjäläisprinsessasta. Aikakin on kulunut sen verran, että oma 10-vuotias poikani on nyt lukenut molemmat kirjat ja yhdessä innokkaasti odotamme kolmannen osan, Susikuningattaren, ilmestymistä syyskuussa.

Kerjäläisprinsessahan päättyi varsin dramaattisiin tapahtumiin, josta on viitekin tämän kirjan kansikuvassa (tekijänä jälleen hurjan taitava Sára Köteleki). Niistä lähtökohdista Gigin ja Henryn tarina jatkuu. Gigi opettelee elämään oikeaa prinsessan elämää, mutta vaikeaa se on silmäpuolena. Henry taas hakee paikkaansa suhteessaan Gigiin, Gigin asemaan ja paikkaansa alhaistolaisena. Kellopelikuningas on hyvin identiteettihakuisuutta kuvaava kirja, vaikka ei tämä suinkaan ole mitään päähenkilön sisäistä elämää kuvavaa lätinää – vauhtia ja vaarallisia tilanteita on kyllä tarjolla mukavasti.

Nimittäin kaikki eivät ole niin ilahtuneita kuningasperheen paluusta. Gigin keksijäisä, itse kuningas, värkkäilee onnellisena ilmalaivaa ja vielä onnellisempi on Keloburgin pormestari. Mutta kaikki eivät pidä siitäkään. Sokean Jumalan veljeskunta tuomitsee kaiken tällaisen hömpötyksen. Ja jossakin vaanii vielä Andros Luopio, jota ei suinkaan lopullisesti kukistettu.

Yleensä useita trilogioiden kakkososiota vaivaa tietynlainen välinäytöksellisyys. Kieltämättä sama tunne on Kellopelikuninkaassakin. Tapahtumat ovat toki tärkeitä ja vievät omalla tavallaan Gigiä ja Henryä eteenpäin, mutta Sokean Jumalan veljeskunta ei ihan vakuuttanut. Tietysti lopullisen "tuomion" voi antaa vasta kolmannen osan ilmestyttyä.

Tästä huolimatta pidin Kellopelikuninkaasta enemmän kuin Kerjäläisprinsessasta. Osasin ensinnäkin asennoitua lukemiseeni jo paremmin. En motkota kiireestä enkä taustojen puutteesta. (Tätä silmällä pitäen pitäisi kyllä lukea ensimmäinen osa uusiksi...) Tällä kertaa ei kaunis kieli jäänyt mieleen erityisesti, vaan keskityin ihastelemaan Gigin ja Henryn hahmokehitystä.
Gigiin olen aivan erityisen kiintynyt. Silmäpuolena ei ole helppoa. Kaikki vain näkevät sen lapun, eivät Gigiä itseään. Tiedän tunteen erityisen hyvin, sillä myös minulla on ollut lappu silmässä. Sillä hoidettiin ns. laiskaa silmää 80-luvulla. Ei siinä aikuisten merirosvovitsit naurattaneet. Kirjan loppu on aivan erityisen sydäntä särkevä ja erityisen rohkea teko kirjailijalta uskaltaa kajota hahmoon sillä tavalla. En voi paljastaa enempää! Kellopelikuningas oli pitkään mielessäni 3½ pisteen arvoinen, mutta tuo loppu nosti kyllä tämän neljän pisteen arvoiseksi.
Henry hakee hienosti paikkaansa Gigin rinnalla. On ihastusta, mustasukkaisuutta, sisaruksellisuutta, toveruutta... Mitä he toisilleen merkitsevät? Se jää nähtäväksi. On hyvä, ettei Hai ole viritellyt tähän mitään "pakollista romanssia". Henryn ja Gigin välit tuntuvat luontevilta.

Hiukan Peter Pan -fiboja saa kahden sivuhenkilön kautta. Naseem johtaa Alhaiston alla eläviä lapsia yhdessä punahiuksisen Nikanorin kanssa. He tuntuivat ikään kuin Henryn ja Gigin toisinnolta ikäänsä myöten. En oikein tästä juonikuviosta vakuuttunut, mutta ehkä se johtuu siitä etten pitänyt Nikanorista. Tässä oli hyvin tavanomainen kuvio, jossa kaksi tyttöä kokevat toisensa kilpailijoiksi, mutta sitten kumpikin havaitsevat sen olevan turhaa ja tajuavatkin toisen olevan reilu tyyppi. Mjääh...

Mussovits on oma ihastuttava susimainen itsensä ja tarjoileekin lukijalle melkoisen yllätyksen paljastaen Gigin taustasta jotakin. Ja juuri tämän vuoksi täällä odotellaan innolla Susikuningatarta...

Viimeistään nyt kannattaa tarttua erinomaiseen kotimaiseen steampunk-sarjaan mussutuksestani huolimatta. Sillä kyllähän tämä on helkkarin hyvä eikä minulla ollut nyt aikuislukijana mitään ongelmia uppotua tähän tarinaan, joka on kuitenkin ylläreitä täynnään. Seuraavaan osaan varaudun kyllä nenäliinoin. Villien huhujen mukaan se on tosiaan lopulliset hyvästit Gigille ja Henrylle...

Gigi ja Henry -sarja:
Kerjäläisprinsessa
Kellopelikuningas
Susikuningatar (tulossa syyskuu 2014)