Milja Kaunisto: Piispansormus (2015)

Kustantamo: Gummerus
Sivumäärä: 461
Pisteet: 4/5
Mistä minulle: arvostelukappale

Ja niin siinä sitten kävi, että Olavi Maununpoika -sarja päättyi tähän. En tiedä pitäisikö olla iloinen vai surullinen. Koska olen vähän ahnetta sorttia, päätän olla molempia.
Iloinen siksi, että trilogia oli tälle erinomainen mitta ja loppu oli tyylikäs ja koko sarjalle uskollinen yllätyksineen päivineen.
Surullinen siksi, että olisin halunnut lukea lisää. Vielä yhden osan. Ja ehkä sitten vielä yhden. Ja vielä... Vaikka järkeni ja kirjamakuni sanookin, että tämä on nyt oikein hyvä näin.

Olavi elelee leppoisasti rakkaansa Miraclen kanssa Servièresin linnassa. Päivät menevät mukavassa seitinohuessa ranskalaistyyppisessä päiväkännissä, illat villinä lakanoiden välissä. Onko Olavi nyt tyytyväinen? No eipä tietenkään. Särön tähän auvoisaan olotilaan tuo uhkaava tallimestari, jonka kanssa Miracle vaikuttaa olevan turhankin läheinen. Sitä paitsi Miracle vaikuttaa olevan muutenkin vähän tyytymätön Olaviin.
Rakkauteen tulee astetta dramaattisempi ryppy ja niin Olavi lähtee Pariisiin. Eihän hänellä edelleenkään ole varsinaista hätää. Hänellä on sormus, muistutus siitä, että hänellä on ylivalta piispa Pierre Cauchoniin. Vaan kuinka pitkälle ulottuu sormuskäden mahti?

Milja Kaunisto ei petä. Taas mennään tyrät rytkyen eikä Morre-parka tiedä mitä odottaa. Arvailun suhteen olen jo luovuttanut. En onnistu siinä tämän kirjailijan kohdalla lainkaan. Parempi vaan pitää toinen silmä kiinni ja toinen auki, ja koettaa pysyä mukana.

Rönsyilevän riettaan röyhkeä kieli kulkee vahvasti mukana tässäkin kirjassa. Minusta se on se seikka, joka nostaa Kauniston esiin persoonallisella tavalla historiallisten romaanien kirjoittajana. Kauniston kuvaamassa seksissäkin on jotain älyttömän herkullista, vaan ei härskiä. Lisää tällaista!

Tämän kirjan hahmoista pidin aivan erityisesti Jolanda Aragonialaisesta ja Olavin suhtautumisesta häneen. Tarinan kaari oli näiden kahden välillä vahvimmillaan Piispansormuksessa. Sen loppu hykerrytti ja pisti samalla ajattelemaan. Millä tavalla me itse kukin näemme toisemme? Anteeksi kryptisyyteni, mutta en voi avata tätä enempää, jotta yllätys säilyy.

Ehkä hiukan yllättäen on tällä kertaa vähän nipotettava kirjan painoasusta. Sivut olivat hämmentävän ohuet ja hyvässä lukuvalossa ohuus kostautui niin, että seuraavan sivun teksti kuulsi alta (en tosin tiedä, onko tämä mahdollisesti jokin arvostelukappalepainos?). Tämä ärsytti lukukokemusta jonkun verran. Sarjan edeltävissä osissa paperi on paksumpaa.

Piispansormus on hieno päätösosa Olavin ja Miraclen tarinalle. Loppu on kaunis, haikea ja surumielinen. Erityisen kiinnostavia olivat kirjailijan jälkisanat tarinan henkilöistä. En tiennytkään, että Miracle on ihan oikeasti olemassaollut henkilö! Huisaa!

Jos nyt siis etsit hyvää, omaleimaista ja rouheaa historiallista lukemista, niin tartu Olavi Maununpoika -sarjaan.

Nyt sitten vain jäämme jännäämään, mitä Milja Kaunistolta pukkaa seuraavaksi!

Olavi Maununpoika -sarja
Synnintekijä
Kalmantanssi
Piispansormus

--

Loppuun vielä innostunut mainostus. Morren maailman kirjoittajareissulla on mahdollista päästä Ranskaan tämän trilogian tapahtumamaisemiin Milja Kauniston johdolla! Lue lisää tästä blogistani, t:mi Morren maailman sivuilta ja Kon-Tiki Toursin sivuilta.