Suomennos: Matti Vuori (tarkastus Lea Pyykkö)
Kustantamo: Karisto
Sivumäärä: 516
Pisteet: 2/5
Mistä minulle: oma ostos
Poks! Blogitulppa pois vaivaamasta. Luin tämän suuren klassikon jo ainakin kuukausi sitten, mutta bloggaus on aina vain jäänyt ja jäänyt, ja lopulta tajusin, että tämä on ikään kuin tulppa.
Sanon tästä luultavammin vähemmän, ylimalkaisemmin ja ympäripyöreämmin kuin minulla on tapana – ja varsinkaan mitä kirja-alan ammattilaisen tästä oletettaisiin ehkä sanovan. Pääasiallisia syitä tällaiseen löperöön bloggaukseen on tämän lukemisesta kulunut aika ja se, etten siitä johtuen muista tästä oikein mitään. Kertonee jotakin siitä, millaisen vaikutuksen tämä teki – tai siis ei tehnyt... Juonikuvauksen voi käydä lukemassa vaikka Wikipediasta, jos ei sitä ennestään tunne.
Rikos ja rangaistus tiivistetyn mielipiteeni mukaan oli hemmetin hyvä teos ensimmäiset 200 sivua, jonka jälkeen vajottiin vatuloinnin syvään suohon, ja viimeiset 50 sivua kursittiin juttu kasaan. Tämän olisi siis voinut tiivistää puolella.
En sinänsä voi varsinaisesti tätä moittia huonoksi. Tässä oli herkullisia henkilöhahmoja ja tietysti koko jutun tematiikka oli hyvä; miten Raskolnikov selviääkään syyllisyyden tuskista? Jääkö hän kiinni vai tunnustaako itse?
Mutta täytyy sanoa, että taisin aloittaa tämän lukemisen helmikuussa ja kesäkuussa tuli valmista. Pitkä lukuaika meikäläisen mittapuulla. En tahdo oikein jaksaa tuota venäläisille klassikoille tyypillistä pitkää vatulointia. (Liekö ihan itsemurhaa ajatellakaan kokeilevansa vielä Karamazovin veljeksiä?)
Eipä tästä siis muuta. Tulipahan luettua – ja täten blogattuani ehkä tulppa aukaistua. Olisi parista kirjasta sanottavaa ja nyt taas ehtii kesällä lukea muutakin kuin työkäsiksiä.
Kommentit
Lähetä kommentti