Kustantaja: Texthouse (julkaisija: Goranus)
Sivumäärä: 219
Pisteet: 2½/5
Mistä minulle: arvostelukappale
Saamelaisen Ante Aikion Jänkäjärven syöverit on Aigi-saagan (huom! tässä saaga on minusta pätevä ilmaus, kun tarinat tosiaan nojaavat pohjoismaiseen tarustoon) avausosa.
Tarinan keskiössä on siis nuorimies Aigi, orvoksi jo vauvana jäänyt ihmislapsi. Hän on kuitenkin kasvanut Saivomaailmassa, joka on Eläväisten maailmaa (tämä meidän maailmamme) pikkuisen parempi paikka.
Jänkäjärven syöverien tapahtuma-aikaan Aigi kuitenkin elelee uskollisen poronsa Njaitin kanssa täällä Eläväisten maailmassa. Ilkeä noita, Galgu-eukko, aiheuttaa hieman ongelmia. Aigi hälytetään apuun lopulta, kun lapsuudenystävä – ja pienoinen ihastus – Risten ryöstetään. Ei muuta kuin neitoa pulasta pelastamaan! Matkalla on mutkia jos jonkinlaisia, eikä sydänsuruiltakaan vältytä.
Jänkäjärven syöverit on vauhdikas, toiminnantäyteinen fantasiatarina – jonka näkisin kumminkin enemmän satuna. Satumaisen tästä tekee hyvin etäännytetty kertojaratkaisu. Kirja alkaa ensin keskeisten hahmojen ja hahmotyyppien esitellyllä ja itse kerronta alkaa: "Aigin tarina alkaa kaukaa pohjoisesta, Anar-järven rantamailta, josta kohtalo heitti hänet pois jo syli-ikäisenä."
Tällainen kerronta ei ihan vastannut odotuksiani enkä oikein sitten osannut enää eläytyä tarinaankaan.
Ante Aikio on ammentanut tarinansa maailmat ja olennot saamelaismytologiasta. Tämä oli se minua kiinnostavin elementti, ja siltä pohjalta Aigi-sarjaa tulen varmasti lukemaan jatkossakin (seuraava osa, Lovi, odottaakin jo vuoroaan). Harmillisesti itse tarina jää tämän jalkoihin. Keskiössä on mytologia, ei henkilöt, juoni tai tapahtumat. Kertausta on paljon. Lopussa oleva sanasto oli kyllä avuksi ja mukavaa yleissivistystä.
Jänkäjärven syöverit sopii siis hyvin nuorellekin lukijalle ja niin tytöille kuin pojillekin. Jännitystä ja vauhtia on sopivasti, ja lopussa tulee vain pohtineeksi, että mitäköhän se Aigi seuraavaksi aikoo touhuta.
Aigi-saaga:
Jänkäjärven syöverit
Lovi
Sivumäärä: 219
Pisteet: 2½/5
Mistä minulle: arvostelukappale
Saamelaisen Ante Aikion Jänkäjärven syöverit on Aigi-saagan (huom! tässä saaga on minusta pätevä ilmaus, kun tarinat tosiaan nojaavat pohjoismaiseen tarustoon) avausosa.
Tarinan keskiössä on siis nuorimies Aigi, orvoksi jo vauvana jäänyt ihmislapsi. Hän on kuitenkin kasvanut Saivomaailmassa, joka on Eläväisten maailmaa (tämä meidän maailmamme) pikkuisen parempi paikka.
Jänkäjärven syöverien tapahtuma-aikaan Aigi kuitenkin elelee uskollisen poronsa Njaitin kanssa täällä Eläväisten maailmassa. Ilkeä noita, Galgu-eukko, aiheuttaa hieman ongelmia. Aigi hälytetään apuun lopulta, kun lapsuudenystävä – ja pienoinen ihastus – Risten ryöstetään. Ei muuta kuin neitoa pulasta pelastamaan! Matkalla on mutkia jos jonkinlaisia, eikä sydänsuruiltakaan vältytä.
Jänkäjärven syöverit on vauhdikas, toiminnantäyteinen fantasiatarina – jonka näkisin kumminkin enemmän satuna. Satumaisen tästä tekee hyvin etäännytetty kertojaratkaisu. Kirja alkaa ensin keskeisten hahmojen ja hahmotyyppien esitellyllä ja itse kerronta alkaa: "Aigin tarina alkaa kaukaa pohjoisesta, Anar-järven rantamailta, josta kohtalo heitti hänet pois jo syli-ikäisenä."
Tällainen kerronta ei ihan vastannut odotuksiani enkä oikein sitten osannut enää eläytyä tarinaankaan.
Ante Aikio on ammentanut tarinansa maailmat ja olennot saamelaismytologiasta. Tämä oli se minua kiinnostavin elementti, ja siltä pohjalta Aigi-sarjaa tulen varmasti lukemaan jatkossakin (seuraava osa, Lovi, odottaakin jo vuoroaan). Harmillisesti itse tarina jää tämän jalkoihin. Keskiössä on mytologia, ei henkilöt, juoni tai tapahtumat. Kertausta on paljon. Lopussa oleva sanasto oli kyllä avuksi ja mukavaa yleissivistystä.
Jänkäjärven syöverit sopii siis hyvin nuorellekin lukijalle ja niin tytöille kuin pojillekin. Jännitystä ja vauhtia on sopivasti, ja lopussa tulee vain pohtineeksi, että mitäköhän se Aigi seuraavaksi aikoo touhuta.
Aigi-saaga:
Jänkäjärven syöverit
Lovi
Vaikuttaa aika mielenkiintoiselta juuri tuon saamelaismytologisn takia. Harmi, jos tarina jää taruston jalkoihin. Ehkä kakkososa saa tarinan ja hahmot toimimaan paremmin?
VastaaPoista