Sivumäärä: 209 (pokkari)
Pisteet: 4/5
Mistä minulle: lahja
Jani Saxell on tietysti ollut minulle tuttu nimi muutamia vuosia. En ole tullut tarttuneeksi hänen kirjoihinsa, koska ne ovat scifiä ja poden vieläkin silloin tällöin jälkikaikuja scifivastaisuudestani.
Helsingin kirjamessuilla sain tämän kuitenkin lahjaksi kirjailijalta itseltään. Ajattelin, että kyllä näin pienen pokkarin lukee hetkessä...
Unenpäästäjä Florian kertoo Helsinkiin muuttaneesta Florianista, joka työkseen antaa ihmisille unia, sillä unet ovat kadonneet Euroopasta. Ihmiset kyllä nukkuvat, mutta eivät näe unia.
Florian on Romanian romani, ei mihinkään tervetullut. Hukassa joka paikassa – eniten kenties itsessään.
Tarinassa eletään ihan kotoisaa vuotta 2010, paikka paikoin kurkataan historiaan niin Espoossa kuin Romaniassakin. Tarinan scifiys on siis oleellista, mutta hyvin kevyttä.
Juoniselostusta en lähde tekemään. Mutta tässä puhutaan historian lisäksi rakkaudesta, oikeudesta omistaa tai olla omistamatta toinen ja vähän poliittisesta korruptiostakin. Tämä availee vähän myös silmiä romanikerjäläisten suhteen.
Tästä romaanista on vaikea kirjoittaa kahdestakin syystä. Ensimmäinen syy on vähän tylsä. Unenpäästäjä Florianin lukemisesta on jo aikaa, joten kirkkaimmat muistikuvat ja tunnelmat ovat haipuneet.
Toinen syy on se, että romaani ei ole kovin helppo. Unenpäästäjä Florian on tiivis, mutta samalla niin kovin runsas monella tasolla. Esimerkiksi historiaa, sitä vähemmän tunnettua – kaikki tietävät holokaustin, mutta kuinka moni tietää poraimoksen? En tiennyt. Poraimos tarkoittaa romanien joukkotuhoa toisen maailmansodan aikana. Lisää tietoa tarjoaa englanninkielinen Wikipedia. Erityisesti tästä puolesta romaania nautin todella paljon.
Saxellin tyyli on hallittu, tiivis ja lukijaa kunnioittava. Ylimääräisiä ei selitellä, rautalankaa ei väännetä. Unenpäästäjä Florian pitää lukea hitaasti – ja nautiskellen! Mieluusti ehkä kahteen tai kolmeenkin kertaan.
Florianin tarina jatkuu seuraavassa osassa: Sotilasrajan unet. Se odottaakin jo lukuvuoroaan! Siinä vasta jyhkeä paketti tähän verrattuna; iso kirja ja vaatimattomat 566 sivua...
Tolkullisemmat bloggaukset Unenpäästäjä Florianista löytyvät:
Kujerruksia
Kulttuuri kukoistaa
Kommentit
Lähetä kommentti