Suomennos: Helene Bützow
Kustantamo: WSOY
Sivumäärä: 389 (pokkari)
Pisteet: 4½/5
Mistä minulle: oma ostos
Lari lukee -sarja kokee täällä nyt hieman ryhtiliikettä. Kyseessä on siis poikani (synt. 2004) tekemät kirja-arviot lukemistaan kirjoista. Kirjoitan omani sitten joskus myöhemmin, kunhan saan näitä luetuksi.
Teksti ja kuvat siis Larin omaa käsialaa.
Larin arvio:
Nälkäpeli. Se iski sydämeeni. Herätti kirja-hysterian. Nälkäpeli. Lumoava. Jännittävä. Tahdon lisää.
Eiköhän tuo äskeinen kerro mitä mieltä olin tästä kirjasta.
Olin aiemmin haikaillut kuitenkin nälkäpeliä mutta äiti (Morre) kielsi sen. Myöhemmin hän antoisen minulle (ei edes lukenut!) ja hyvä että antoipi. Nälkäpeli on muutenkin tosi hurja. Jos jollain tavalla pitäisi kuvailla tätä kirjaa niin sanoisin: "Peli, jossa nuoret tappaa toisiaan, niin, tappaa toisensa." Jännitystä ei puuttunut, yhdessä päivässä taisi tulla ahmittua 150 sivua, muuten kirjan lukeminen kesti noin puoltoista viikkoa. Ei voi muuta sanoa että on hyvä kirja ja trilogia loppuun lukeminen kohteena. Elokuvista en osaa sanoa vielä mitään mutta ne tulee kyllä katsottua kyllä.
Maailma on tosi pulassa, vai sanoisiko niin? Vähän minua hämää se että vyöhykkeillä ei olisi pulaa jotenkin, vaikka Katniss Everdeen sanoisi toisin. Muuten hahmot ovat semi hyviä. Ainoa asia joka häiritsi, oli Peetan ja Katnisin romanssi, vieläkään en ole varma onko se vain strategiaa vai totta.
Kirjoitus hetkellä olen Nälkäpelin toisen osan, Vihan Liekit on kesken joten arviota tulee lisää vielä viimeisen osan, Matkijanärhen luettua.
On osunut oikea kirja, ja hyvinanalysoi, miksi pitää siitä. nuoret tappa toisiaan, mutta romanssi häiritsi strategiaa. Tulevan kirjakriitikon tekstiä:D
VastaaPoista