Kesto: n. 50 min / osa, yht. 10 osaa
Lukija: Aleksi Holkko
Mistä minulle: lukuaikapalvelu
Seuraavaksi kuuntelin Storytel Original -sarjasta Milja Kauniston Elysée Montmartre -sarjan odotellessani sitä autuasta hetkeä, että ehdin tarttua Purppuragiljotiini-sarjan viimeiseen osaan.
Vuoteen 1900 sijoittuva tarina kertoo vartijakokelas Albertista, jonka kontolle eräänä aamuna lankeaa humalainen alaston mies. Koska Albert on töissä naisvankilassa, jossa hän on myös syntynyt ja kasvanut, on tilanne sangen pulmallinen ja kiusallinen. Alaston mies molkottaa outoa kieltäkin, mutta selvitettyään humalansa osaa onneksi myös ranskaa. Ville Vilgrenin mukana Albert ajautuu selvittelemään kuka sytyttää Pariisin kabareita tuleen ja miksi niissä kuolee vain tietyt, valitut henkilöt...
Elysée Montmartre on hieno ja yllättävän feministinen tarina. Kaunisto avaa hienosti naisten (etenkin tanssijoiden) asemaa 1900-luvun vaihteen Pariisissa. Kauas on niistä ajoista tultu... Vai onko? Sitä voi kukin pohtia tykönään.
Aivan niin roisi Elysée Montmartre ei ole mitä Kauniston painetut kirjat ovat, mutta ei tätä voi parhaalla tahdollakaan sievisteleväksi ja kaunistelevaksikaan sanoa. Kyllä tästä Kauniston tyylin tunnistaa hyvinkin helposti ja siksikin tämä putoaa aivan varmasti Kauniston kirjojen ystäville.
Elysée Montmartre on tasapainoinen, hallittu kokonaisuus. Tässä oli mukavaa verkkaisuuden tuntua, joka ei kuitenkaan ollut venyttämistä. Loppua kohden tietenkin rytmi hiukan kiihtyi, mutta niin pitääkin. Silti lopusta ei tullut lainkaan hätäilevä.
Lukija Aleksi Holkko sopi tarinaan hyvin. Ranskaa osaamattomana hänen ääntämyksensä kyllä vakuutti, mutta toisinaan putosin kyllä kärryiltä, että missä kadulla oltiin jne. Lukiessa vieraskieliset sanat on helpompi hahmottaa kuin kuunnellessa. Tämä toki ei ole äänikirjan lukijan syy.
Suosittelen tätä erityisesti historiallisen ja feministisen kirjallisuuden ystäville.
Kommentit
Lähetä kommentti