Kustantamo: Tammi
Sivumäärä: 238
Suomennos: Vilja-Tuulia Huotarinen
(Kirja-arvio kopioitu tänne Instagram-tililtäni.)
Ragnar Jónassonin Pimeys päätyi hyppysiini. Tämä suositus tuli työkaverilta alkuperäisen dekkarikyselyni sijasta. Työkaveri sanoi, että kokonaisuus ei välttämättä ole kovinkaan kummoinen, mutta loppuratkaisu on melkoisen poikkeava.
Islantiin sijoittuva tarina kertoo juuri eläkkeelle joutuvasta poliisista (huoh...) Hulda Hermansdottirista, joka viimeisenä juttunaan päätyy tutkimaan venäläisen naisen kuolemaa, joka oli vain ylimalkaisesti kuitattu itsemurhaksi.
Kerronta ei ole mässäilevää ja paljon vatuloidaan varsinaisen rikosjutun lisäksi Huldan elämää. Työkaveri oli oikeassa; kokonaisuus ei ollut kovinkaan kummoinen varsin poikkeuksellista loppuratkaisua lukuunottamatta. Kerronta oli paikoin suorastaan kömpelöä ja dialogi kankeaa. Paksuudellaan tämä dekkari ei huimaa, sivuja on 238, joten äkkiähän tämä tuli luettua.
Pimeys aloittaa lyhyen sarjan, jossa osa osalta edetään ajassa taakse päin. Minulle riitti tämä, tulipahan luettua.
Helmet-lukuhaasteessa sijoitan tämän kohtaan 11. Kirjassa tapahtumia ei kerrota aikajärjestyksessä.
Kommentit
Lähetä kommentti