Sivumäärä: 218
Mistä minulle: kirjasto
Jyri Paretskoi on sitten Shell's Angles -avausosan jälkeen ehtinyt niittää mainetta ja suosiota nuortenkirjailijana. Etenkin pojille suunnatut teokset tuntuvat uppoavan kohdeyleisöönsä, mikä on erinomaisen hieno juttu – etenkin teini-ikäisten poikien saaminen kirjan pariin kun on melkoisen haastavaa.
Topelius-palkittu Shell's Angles avaa siis samannimisen sarjan ja on Paretskoi esikoisromaani. Se kertoo Henristä, Samusta ja Rudista, jotka perustavat mopokerhon, Shell's Anglesin. Allekirjoittanut luki pitkään kirjan nimen väärin eikä ainakaan tässä osassa Hell's Angelsitkaan tulleet poikien juttusille.
Oli miten oli, kerho perustetaan vaikka Henrillä, eli Hanella, ei ole vielä mopoakaan. Mitäpä nyt pikkuseikkoihin tarkertumaan. Lisäksi 15-vuotissynttärit ovat ihan oven takana, jolloin isän lupaama mopokin ilmestyy – joskaan ei ihan sellaisena kuin Henri oli ajatellut.
Mitään keskeistä, varsinaista juonta tässä ei oikein ole. Pojat koheltavat oikein hupaisasti. Jo alkumetreillä Henri saa tyttöystäväkseen Millan, jota on haikallut pidempäänkin. Asiat siis tapahtuvat pääosin hyvin helposti ja nopeatempoisesti. Taustalla kuitenkin virtaa tummia sävyjä perheväkivallasta alkoholismiin, rahahuolista kuolemaan. Näissä ei kuitenkaan jäädä sen kummemmin rypemään, vaan pääpointti on humoristissa tapahtumissa; on viuhahtelua, lainattuja rintaliivejä ja herneitä nenässä. Löytyypä jopa legendaarinen pullonpyöritys-pelikin, jota ainakin meikäläinen on pelannut 90-luvulla! Pelaako nuoriso sitä vielä ihan oikeasti?! Eittämättä muitakin enemmän ysärille kalskahtavia juttuja oli, kuten alla mainitsemissani bloggauksissa todetaan.
Shell's Angles ei sinänsä ollut juuri minun makuuni iskevää kirjallisuutta, mutta tämän kyllä luki ihan mielellään. Saatanpa tarttua jatko-osiinkin, kunhan tästä joudan!
Helmet-lukuhaastessa 2022 sijoitan tämän kohtaan 45: Palkittu esikoisteos
Shell's Angles muualla Blogistaniassa:
Amman lukupäiväkirja
Kirjojen keskellä
Lillin kirjataivas
Kommentit
Lähetä kommentti