Sivumäärä: 334
Suvi Vaarlan kirjalle Westend oli viimein aikaa ja tilausta. Ehkä tähän tarttumista jouduttivat ajatukset uudesta lamasta, talouskurimuksesta. Westend kertoo yhden – tai oikeastaan vähän naapurinkin – perheen elämästä 1990-luvun lamassa ja sen seurauksissa. Elina ja Sandra ystävystyvät Espoon Westendissä, tuolla nousukauden huipentuman asuinalueella. Kummankin perheessä menee hyvin, aikuiset ystävystyvät keskenäänkin ja isät tekevät kauppoja.
Mutta kuten hyvin tiedetään, asiat alkavat mennä jyrkkää alamäkeä. Elinan perheessä ei käy hyvin. Isän rakennusliike menee konkurssiin ja velkojat, kuten Sandran isä, käyvät kuumina. Westendin koti myydään ja muutetaan Matinkylään. Valoa näkyy hetkittäin tunnelin päässä, mutta useimmiten se on vastaantuleva juna.
Tarinaa kertoo Elina, jonka ikää en tarkasti saanut hahmotetuksi, mutta oletettavasti minua, vuonna 1981 syntynyttä laman lasta, vanhempi. Lama vaikutti perheeseeni paljon ja tyypillisellä tavalla; alkoholismi ja työttömyys kurittivat meitäkin, oli hieno kotitalo rakenteilla, velkaa ja takauksia... Isäpuoleni oli rakennusmestari, joten siksikin Westend tuntui osuvan tutulta, vaikka Espoossa emme asuneetkaan.
Ymmärrykseni lamasta tuolloin oli aika rajallinen (enkä kyllä vieläkään voi sanoa olevani mikään lama-asiantuntija), muistan sen, että ihmettelin miten markka voi kellua, mikä on devalvaatio ja että Iiro Viinasta piti kirota. Muistan laput, joihin täytettiin joka riville sana "työtön". Ostimme vaatteet kirpputoreilta, mikä oli mielestäni oikeastaan aika siistiä jo silloin ja minkä Westendin Elinakin muistaa. Sain onneksi kasvaa ympyröissä, joissa oli kohtalotovereita enemmänkin.
Oma polkuni kulki hyvin eri tavalla kuin Elinan, mutta ajankuva oli hyvinkin tuttu. Westend onkin ennen kaikkea sukupolviromaani. En ole varma, miten tarina tavoittaa minua reilusti nuorempia lukijoita. Saako nuorempi lukija ymmärryksen etenkin laman seurauksista koko sukupolveen? Uskon, että laman jälkiä eletään vieläkin mm. tuloerojen yhä suurempana kasvuna ja arvomaailmojen kovenemisena.
Westend on tärkeä kirja ja kaipaisin näitä laman lasten kirjoja enemmänkin.
Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 25. Kirjan nimessä on ilmansuunta. (Eihän tämä nyt ole huijausta?)
Westend muualla Blogistaniassa:
Amman lukuhetki
Jukka Niittymaa
Elämä on ihanaa
Kulttuuri kukoistaa
Kirsin kirjanurkka
Eniten minua kiinnostaa tie
Kirja vieköön!
On pitäny sata vuotta lukea tämä. Kiinnostaa kans kaikki lamaan liittyvä. Kyllä se on vaikuttanut hirveästi ainakin omaan ajatteluuni, uskoakseni meihin kaikkiin kasarilapsiin. Ehkei kaikki vaan tunnista sitä tai ainakaan kirjoita aiheesta romaania.
VastaaPoistaNäinpä! Voi olla myös, että monelle aihe ja asia on kuitenkin vielä niin tuore, ettei osaa nähdä sitä tarpeeksi etäältä, voidakseen etäännyttää sen fiktioksi asti. Itselläni kynnyskysymykseksi nousisi talouteen liittyvät asiat. Ja kun ne eivät kiinnosta, ei taustatutkimuskaan siltä saralta kiehdo. Koen kuitenkin, että taustatutkimus olisi tarpeen, vaikka itse romaanissa ei juuri siitä talous- (tai politiikka)puolesta puhuttaisikaan.
Poista