Sivumäärä: 357
Anja Snellmanin muutama vuosi sitten ilmestynyt teos Kaikkien toiveiden kylä vaikutti vastaavan kaikkiin toiveisiini; mielenkiintoisen kuuloinen tarina juuri Anja Snellmanilta ja vieläpä Kreetalle sijoittuen. Kreikkaan sijoittuvia kirjoja osuu omiin käsiin turhan harvoin!
Tarina kertoo Agavesta, iäkkäästä naisesta, joka ainoana ihmisenä asustaa pienessä kuolevassa kreetalaiskylässä. Seuraa hänelle pitävät mm. Pyhä Eufemia Kaikkienylistämä Khalkedonialainen -niminen aasi ja Adonis-koira. Agaven hiljainen arki muuttuu, kun hän löytää jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen joutuneen naisen, joka tajuttomuudestaan herättyään sanoo itseään Monikaksi. Nimi ei ehkä ole oikea, sillä Monika ei oikein muista mitä ehkä tapahtui.
Muistojensa kanssa naiset kuljettavat tarinaa 1940-luvulta tähän päivään. Olen kurkkuani myöten täynnä tarinoita toisesta maailmansodasta, mutta kreetalaisten näkökulmaa olisin lukenut mielelläni enemmänkin. Matkaoppaana toimineen Monikan muistot kiivaan kiihkeästä aktivistirakastajasta, Akhilleuksesta, ja turisminvastaisesta aktivistitoiminnasta eivät niin jaksaneet kiinnostaa.
Luin tätä pitkään, sillä tarina polki sekavana paikallaan. Sekavuus selittyy tietenkin osin muistojen sekavuudella, mutta jännite pääsi monin paikoin unohtumaan kokonaan. Koin Monikan melkeinpä ihan ylimääräiseksi hahmoksi. Agavesta, Mikiksestä ja Pneuman kylästä olisin lukenut vaikka toisen kirjan putkeen. Vahvalla kokemuksella ja osaamisella Snellman osaa luoda tekstiin hienon kreetalaisen (nimenomaan kreetalaisen, ei vain kreikkalaisen) tunnelman.
Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 5. Kirjassa ollaan maan alla.
Kaikkien toiveiden kylä on Pneuman alla ollut pommisuojatyyppinen kylä ja nyt Agaven arjessa Monikaa hiljalleen kammoksuttava mausoleumi.
Kommentit
Lähetä kommentti