Suomennos: Kaisa Kattelus
Kustantamo: WSOY
Äänikirjan kesto: 4 tuntia 34 minuuttia
Lukija: Karoliina Niskanen
Oyinkan Braithwaite on kotoisin Nigerian Lagosista ja sinne hän sijoittaa myös lukuisia palkintoehdokkuuksia keränneen esikoisromaaninsa Sisareni, sarjamurhaaja.
Tarina kertoo sairaanhoitajana työskentelevästä Koredesta, jonka jumalaisen kaunis pikkusisko Ayoola tuppaa jättämään jälkeensä ruumiita. Kiltti Korede auttaa siivoamaan murhien jälkiä ja koettaa kovasti ymmärtää sisartaan, vaikka se kovin vaikeaa onkin. Ayoola on aina jättänyt isosiskonsa varjoonsa, on hyvin välinpitämätön tekosiaan kohtaan eikä oikein halua muuttaa tapojaan, koska kaikkeen on hänen mielestään järkevä selitys. Tilanne käy pulmalliseksi, kun Koreden työpaikan lääkäri Tade ihastuu Ayoolaan – kuten kaikki miehet ylipäätään. Tade on Koreden pitkäaikainen ihastus. Kenelle Koreden lojaliteetti kuuluu? Entä muistaako koomapotilas herättyään kaiken, minkä on koomansa aikana kuullut?
Sisareni, sarjamurhaaja oli ihan näppärä romaani. En ihan tavoita niitä syitä, miksi tämä on kerännyt niin Booker-palkinnon kuin muitakin arvostettuja palkintoehdokkuuksia. Tämä oli sarjassamme "ihan hyvä". Ei erityistä moitittavaa, ei erityistä kehuttavaa. Mutta jos jotain koettaisi...
Korede oli onnistunut henkilöhahmo harmaansävyissään. Hän rakastaa sisartaan, mutta näkee tämän virheet ja oman toiminnan ongelmallisuutensa myös. Hän on vihainen, ihastunut, kostonhaluinen, katkera ja kiltti. Sen sijaan Ayoola jäi mielestäni turhan mustavalkoiseksi. Vähän myös sellaisen "kaunis, mutta tyhmä" -roolin vangiksi. Hän on kauniin lisäksi pinnallinen, turhamainen, laiska ja jokseenkin yksinkertainen. Tarinaa kertoo Korede, joten osan voi pistää epäluotettavan kertojuuden piikkiin, mutta en ihan osta sitä kuitenkaan.
Tyttöjen taustalla on perheväkivaltaa, mikä antaa jonkinlaisen motiivin Ayoolan tekosille. Olisin halunnut tätä puolta syvennettävän reippaasti ja kuullut lisää nigerialaisesta tavasta suhtautua asiaan. Nyt korostui jo kuolleen isän kunnioitus ja edelleen kulissien ylläpitäminen, mutta vähän etäiseksi se jäi.
Tade jää niin ikään etäiseksi. Kiltti, fiksun oloinen Tade muuttuu äkkiä hölmöksi pänkkipääksi, kun Korede vähän vihjaa, ettei Ayoolan heilastelu ole ehken kovin turvallista. Motiivi Taden kiukulle Koredea kohtaan jää aika heikoksi.
Sisareni, sarjamurhaaja on tiivis romaani, jonka tarina olisi kyllä kestänyt vähän lihottamistakin. Loppu ei varsinaisesti päässyt yllättämään, ehkä vähän laimea.
Helmet-lukuhaasteessa sijoitan Sisareni, sarjamurhaajan kohtaan 8. Kirjan nimessä on perheenjäsen.
Kommentit
Lähetä kommentti