Päivi Haanpää & Marika Riikonen (toim.): Tusina (2018)

Kustantamo: Art House
Sivumäärä: 118

(Kirja-arvio kopioitu Instagram-tililtäni.)

Tusina on nuorille suunnattu novelliantologia, erityisesti koulua ajatellen. Novelleissa oli rutkasti eri tyylejä ja tasoja, joten äikänopettajille varsinainen aarreaitta.

Ja kyllä näiden parissa viihtyi aikuislukijakin. Erityisesti mieleen jäi hienosti rakennettu avausnovelli Kunnian ja omantunnon kautta (Hannu Luntiala), karmaiseva Elisan huone (Magdalena Hai), sydäntä särkevä Eväät (Anneli Kanto) ja olettamisen vaaroista kertova Prinsessa (Marika Riikonen).
Osa novelleista meni vähän ohi, osa taas tuntui kokeneen lukijan näkökulmasta turhan kliseisiltä. Mutta näinhän se usein on ettei kaikki miellytä.

Sijoitan tämän Helmet-lukuhaaste -kohtaan 46: Kirjan kannen pääväri on punainen tai kirjan nimessä on sana punainen.

Jenna Kostet: Margaretan synti (2021)

Kustantamo: Aula & co.
Sivumäärä: 300

(Kirja-arvio kopioitu Instagram-tililtäni.)

Jenna Kostetin Margaretan synti on tarina turkulaisesta Margareta Kittistä, joka mestattiin 1600-luvulla miehensä myrkyttämisestä. Romaani perustuu todelliseen henkilöön ja hänen kohtaloonsa, mutta tarina sinänsä on fiktiivinen.

Kostetin tapa kertoa tarina on raikas tuulahdus historiallisten romaanien lajityypissä. Tarina ei ole romantiikkaa halajaville, mutta hienovireistä historiatietoutta piisaa. Ja rakkautta, omanlaistaan.

Etenemistahti on varsin verkkainen. Ehkä liiankin. Puolivälissä tuntui, että nyt polkee paikallaan ja henkilöt vatuloivat sitä sun tätä. Tarinan toinen keskeinen henkilö, Jakob, on varsinainen turkulaisten Jon Nietos; hän ei tiedä mistään mitään. "Jakob ei tiennyt" toistui aika monta kertaa surkuhupaisuuteen asti.

Loppu oli hieno ja Margaretan tyyliin oikein sopiva.